Paraatiponien tallikirjaan pyritään kirjoittamaan uusi merkintä vähintään kerran kuussa heinäkuusta 2009 alkaen! Uusin merkintä on aina päällimmäisenä.
06.01.10
Lupailemani huominen venyi nyt ylihuomiseksi, mutta en usko, että sillä on kenellekään mitään merkitystä - lukeekohan kukaan edes tätä piskuista päiväkirjaa jossain Paraatiponien satulahuoneen nurkassa? Tahtoisin korostaa, että kaikenlainen kommentointi merkintöihin on sallittua, toivottua, haluttua ja jopa mahdollista vaikkapa tallin oman vieraskirjan kautta! :)
Tosin omaan blogiin siirtyminen voisi pikkuhiljaa alkaa olla jo ajankohtaisempaa sekä mahdollisten lukijoiden (joita mitä ilmeisimmin on tällä hetkellä kaunis, pyöreä nolla) kannalta käytännöllisempää. Samalla suurisuinen allekirjoittanut voisi ottaa kantaa myös muihin kuin omaa napaa koskeviin asioihin - voi ei, alkaa kuulostaa jo liian hyvältä. Onneksi en osaa vielä käyttää bloggeria.
Tämänkertainen puheenaiheeni koskee jo ennustellusti uusia joululahjojani, sekä sivuaa aavistuksen uutta aluevalloitustani B-sektion ponien jalostusta. Olematonta jännitystä ylläpitääkseni aloitan kuitenkin jostain aivan toisesta galaksista tulleella ponilla - quarterponitamma Sunset Blonde eli Blondi on kaavoihin kangistuneen allekirjoittaneen villein veto pitkiin aikoihin. Kuten kunnon quarter, on tämäkin kaunis voikko tamma westernpainotteinen, vaikkei minulla ole mitään aavistustakaan lajista saatika sen kilpailusäännöistä tai -tottumuksista. Onneksi Blondilta sujuu perinteinen englantilainenkin ratsastustyyli, joten aivan hukassa ei olla - tulevaisuuden monitoimikone, se tämä tyttö on!
Tallissa on myös uusi C-sektion siitostamma, vanhempi, hyvin mielenkiintoisen suvun omaava Seren Aeriadne, jonka nyt on yllätys, yllätys kasvattanut dracey ;) Matamin suku nyt on melkoisen epätasainen ja tunnettu, muttei kyllä huonoimmasta päästäkään. Rhythmit ja Milkyway's Flowerit löytyvät kolmen ensimmäisen polven sisältä ja isäksi on valittu white starilainen tuontiori Lanslowd Mabon. Saas nähdä, mitä tästäkin tammasta vielä tulee - ehkä Caeduksella astutettuna voitaisiin saada yksi hyvin mielenkiintoinen varsa lisää maailmaan..
Jotta homma ei pääsisi liian tammapainotteiseksi, on talliin hommattu itse kasvattamani Pantherin lisäksi myös koulupainotteinen, yksipolvinen cob-ori Nemglan! Ei tämäkään ukko mistään maailman erikoisimmasta suvusta polveudu, mutta sen isä on jalostuskäytössä suhteellisen uusi, täysin koulupainotteinen ja mahdottoman komea ori Poltergeist, sekä emä jo useampaan kertaan varsonut, mutta hyvin vähän suvuissa näkynyt Rhagair. Aluksi allekirjoittanut olisi tahtonut nimetä Nemglanin emän mukaan R-kirjaimella, mutta nimen suhteen päädyttiin sitten N-kirjaimeen ja isään viittaavaan nimeen - plääh, vaikkei oriin nykyisessä nimessä mitään vikaa olekaan! Ukko toivottavasti aloittaa kilpauransa nätisti sijoittumalla, revin hiuksia päästäni näiden minun koulucobieni kanssa, kun yksikään ei osaa suorittaa rataansa kerralla puhtaasti :D
Ja nyt seuraa Awenalle seuraa pitävä kolmen näpsäkän tytön kopla, Cymreig Chantal, Cymreig Acheflour, sekä Eryl Ceridwen, jotka ovat kaikki kolme hurmaavia, yleispainotteisia B-sektion tammoja. Jokainen varmasti kasvattajanimestä voi jo tunnistaa, mutta kaksi ensimmäistä ovat veyan kasvattamia (myös mm. Rhongomiant) sekä jälkimmäinen Ropsin Brenn Poniesista. C-alkuiset tammat Chantal ja Ceridwen edustavat kumpainenkin kivoja, yksipolvisia sukuja, sekä kaksi muuta ovat sitten kaksipolvisia.
Mitään kovin ihmeellisiä ne eivät suvuiltaan ole, tunnettuja nimiä niillä kaikilla siellä pyörii, mutta suvut ovat lyhyitä, tasaisia, sekä jo kasvatuksessa paikkansa saavuttaneita hevosia - näillä on hyvä tutustua uuteen sektioon ja aloittaa niiden pienimuotoinen kasvattaminen. Jokaiselle toivon oikein hyvää alkavaa kilpailumenestystä, sekä näyttelytunnustusta rakennekuvallisille otuksille - josko uudet ponit kääntäisivät kurjan onneni? Mitä mieltä yleisesti muuten ollaan, ajattelin myös tuoda ensi kerralla tuontihevosia keksiessäni myös kaksi evm-sukuista B-tammaa sekä ehkä yhden tai kaksi oria? Niistä varmaan on kaikkea muuta kuin haittaa, mutta jonkinlaista mielipidettä olisi kiva kuulla. Tai sitten tuon ne vaan keltään kysymättä, kuten olen kaikki muutkin aina vaan tuonut ja pällistelen sitten myöhemmin niiden tapauskohtaista menekkiä. But blahblah, how boring is that?
Näiden kaikkien lisäksi tallissa on lukuisia uusia tuonteja, joita en jaksa kyllä millään lähteä erikseen esittelemään - kaikki löytyvät kuitenkin kuvineen ja sukutauluineen ponien kilometrin mittaiseksi venyneestä listauksesta! Muutamien ihmisten toiveista tallissa on myös kolme uutta, täysin suvutonta welshmountainponitammaa, joista toivottavasti kostuvat kasvatuskäytössä myös muut kuin allekirjoittanut itse. Vaikka vuoden 2010 pääpaino tuleekin olemaan niissä aloitetuissa, uusissa C-sektion linjoissa, on allekirjoittaneella aina aikaa aloittaa myös uusia sivuprojekteja - ensiksi cobit, mountit, sitten part bredit, ja nyt B-sektio! ;) Näiden kanssa väkertely on kyllä vähäistä, mutta silti ehdottoman kivaa. Welshit ovat yksinkertaisesti parhaita.
04.01.10
Tervetuloa, 2010 ja oikein hyvää alkanutta uutta vuotta jokaiselle, joka tämän tekstin nyt sattuu lukemaan! Toivottavasti kaikilla on ollut hyvä loma ja aikaa ladata akkuja, koulunpenkillä painavilla alkaa piakkoin kevätlukukausi ja sitä tympääntyneenä odotellen..
Oma loma on vierähtänyt melko tiiviisti virtuaalihevosten seurassa ja ht.netin foorumin touhuja seuraillen, paljon olen myös saanut aikaan, mutten ole yksinkertaisesti jaksanut kirjoittaa mitään - uuden vuoden toivotukset olisin tahtonut jakaa vielä vanhan vuoden puolella, mutta se pirulainen meni jo ;)
Jotakin raportoidakseni voinen ilmaista huomanneeni todella megasuureksi yllätyksekseni jouluvarsat tehneen yllättävän hyvin kauppansa, vaikka totta kai sieltä jäivät ne kenellekään kelpaamattomat jämät ylimääräisiksi. Osaa niistä ihmettelen suuresti, sillä omaan silmääni kehnommat varsat olivat sitä kysytyintä kamaa ja nuo, joista joskus voisi jotain tullakin, jäivät nyt talliin. No, niitä kaupitellaan sitten uudelleen myöhemmin, ei niillä kiire ole, saavat elää ajattomina varsoina niin kauan kuin on tarve - Paraatiponien vauhdikkaasta keväästä myymättömät jouluvarsat ovat huolistani pienimmät.
Lupailin edellisessä merkinnässäni tilitystä nyt alkaneen vuoden varalle, ja sitä seuraakin nyt melkoinen pläjäys. Ei ainoastaan oma reaalielämäni ole melkoisen mullin mallin ja tiukalla aikataululla seuraavien neljän tai viiden kuukauden ajan, vaan myös paljon pitäisi saada tallissa aikaan. Ensinnäkin aion panostaa kasvatukseen ja linjojen eteenpäinvientiin ykköstehtävänäni - olen suunnitellut jo noin 20 syntyvää varsaa kesäkuuhun asti! Kilpailemisesta minulla on mennyt vähän maku, mutta toivon vielä jotenkin aktivoituvani sen saralla - tai ei, aktivointi on väärä sana, innostuvani paremminkin. Kilpailenhan minä nytkin niillä kaakeilla, mutta en millään jaksaisi. En millään.
Siksi ainakin tällä hetkellä aion painottaa sekä näyttely- että VWY-menestystä ennen lajilaatiksia, joihin suuntaavat vain etukäteen sinne suuntaaviksi mietityt hevoset - tällä hetkellä minulla on valmiina paperilla muutama aivan satavarmasti lajilaatikseen vietävä hevonen. Kilpaileminen jää vähän kakkosasiaksi, enkä aio kompastuttaa kasvatustyötäni puutteellisiin sijoitusmääriin - jokainen varsa tulee kuitenkin jäämään kotiin, joten varautukaa monipuolisiin, mutta hieman köykäisiin sukulinjoihin. Ehkä syksyllä pidetään sitten taukoa kasvatuksesta, ja keskitytään hevosten kilpailemiseen, näin alustavasti. Olisin enemmän kuin iloinen, mikäli VWY:n laatiksessa voitaisiin alkaa laskea kilpailupisteitä myös rankingista tai ominaisuuspisteistä - ehkä tästäkin pitäisi nostaa keskustelua? Lähinnä itselleni muistutukseksi tämä.
Koska suurin osa kasvateista tulee koko ensi vuoden aikana varmasti jäämään kotitalliin, on hevoskannan ylettömän paisumisen estäminen ja lukumäärän noin ennallaan pitäminen yksi tavoite. Muilta talleilta tulleiden hevosten määrä toivottavasti ei pääse nousemaan hirveästi, ja olen ajatellut rajoittaa osteluani muiden kuin welsh-rotuisten hevosten saralla. Welshejäkin täytyy alkaa nyt katsella myynti-ilmoituksissa tiukemmalla silmällä, pyrkimys on ostaa vain mitä tarvitaan, eikä myös niitä, jotka olisi kiva omistaa tai jotka muuten vain kolahtavat ilman mitään sen kummallisempaa syytä - minua saa potkia, mikäli lähden heti luistamaan tästä asiasta. Enhän minä voi kerralla viittäsataa hevosta hoitaa muutenkaan, joten se on vain kaikilta pois.
Kilpailusysteemin hienoisen muuttumisen ja hevosten siitoskäytön ohella tallissa pitäisi saada aikaiseksi suurremontti, jonka kesto jää toivottavasti alle kuukauteen. Ulkoasu muuttuu, tai paremmin sanoen uskoakseni vain koodia fiksaillaan, tekstejä päivitellään, kuvavalintoja mietitään uudelleen, kilpailukalenterit kuntoon, sukutauluihin toimivia linkkejä ja laatishevoset selvitetään.. Tämän aikana kilpailu- sekä muu toiminta voi jäädä vähäiseksi, mutta pyrin suoriutumaan tauosta mahdollisimman nopeasti - ajankohta tulee alustavasti olemaan joko maalis- tai huhtikuussa.
Hieman toisarvoisempi tavoite on myös saada mahdollisimman monta hevosta käytettyä VWY:n laatuarvostelusta läpi - olen työstänyt ja saanut hevosia laatiskuntoon seuraavaa kolmea kuukautta (= tilaisuutta) ajatellen, ja esimerkiksi luonteita olen kirjoittanut uusille ja vanhoille hevosille seitsemän ja sukuselvityksiä vielä enemmän varsinkin uusille tuonneille - en edes muista milloin viimeksi kirjoitin sukuselvityksiä näitä ennen, ehkä joskus pari vuotta takaperin. Alustavasti on mietitty myös muita piakkoin laatisvalmiita hevosia, ja näistä ainakin kaksi on omia kasvatteja ;) Menestyneitä dawnlaisia, niitä pitäisi saada - odotuksia on myös muutamille muualle myydyille kasvateille...
Eipä tässä varmaan muuta, uuden vuoden lupaukset voivat vielä lisääntyä, mikäli yhtäkkiä jotain todella tähdellistä keksin. Muutoin allekirjoittaneen sanainen arkku alkaa olla melko tyhjennetyssä tilassa, mutta huomenna tuon esittelyyn kertaalleen joulunajan uudet ostokset sekä ensi vuonna alkavan projektini - B-sektion ponit.
21.12.09
Lunta tuiskuttaa kuin viimeistä päivää, kinokset ovat metrin korkuisia, kasvateista vain muutama on saatu myytyä, mutta onpahan sentään jotakin, joka mieltä lämmittää. Nuo supersuloiset uudet varsat, jotka saapuivat talliin joulupukin etuajassa tulleen lahjasäkin salamatkustajina! Omien myytyjen kasvattieni sijaan tällä kertaa on hehkutettavana talliin jääneitä sellaisia ja uusia tulokkaita, mutta hei - en minäkään jaksa jouluvarsojeni huonosta menekistä hermostua, kun on joulu ;) Lisäksi, mitä muuta kuin huono menekkiä voisikaan olettaa welshponivarsoille, kun suurin osa kanssaharrastajistani tuntuu painuneen kiven alle näistä hommista talven ajaksi. Kaamosmasennus? Joululoma? Ken tietää.
Aivan ensimmäisenä tahdon tuoda päivänvaloon sen kauan puhutun B-tammavarsan, Gwen Awenan. Tyttö on todella kultainen ja iloinen luonteeltaan, ja lisäksi se on aivan jumalaisen värinen - kyllä, se on molempien vanhempiensa (ah <3) tapaan voikko (ah <3), vaikkakin melko tummansävyinen sellainen. Mutta voikkogeeniä minä juuri havittelinkin, myös Awenan varsat tulevat varmaan olemaan kauniin kultaisia! Ennen varsatamman uraa neiti saa kyllä kilpailla oikein rutkasti niin esteillä kuin koulussakin, ja hyvä aloittamisajankohta olisi VRL:n katkolta palaaminen - kevät on siis täynnä tiukkaa toimintaa, kesälle tahtoisin jo Awenan esikoisen syntymän :)
Muut jouluvarsat ovat sitten allekirjoittaneen omia kasvatteja, mutta tällä kertaa olen näihin erityisen tyytyväinen - eivät siis ole nämäkään mitään säälistä kotiin jätettyjä rimppakinttuja! Yksi näistä on Rhongomiantin esikoinen, ja Briallenin jo kolmas varsa Vanessa Dawn. Tammasta olen erityisen ylpeä, sillä se on vihdoinkin tulos jo vuosia havittelemastani yhdistelmästä, jota en koskaan voinut toteuttaa Rhongomiantin tiukan kilpailukalenterin vuoksi. Nyt sekin on kuitenkin saatu siitosoriin hommiin, ja Vanessa on vahva näyttö sen periyttämislahjoista - vanhaa, uskollista Briallen-äitiä nyt unohtamatta kiittää jälleen kerran lapsensa ihanan persoonan varmistamisesta. Kaikki Briallenin varsat tähän mennessä ovat olleet todella hyväluontoisia, eikä boheemin rento ja iloinen Vanessa poikkea linjasta.
Kaksi viimeistä varsaa ovat molemmat kaksipolvisia cobeja tallini melko suuresta yksipolvisten tammojen kannasta, toinen ori ja toinen tamma - ja kummatkin harvinaisen suuria, ja siksi näin varsana romuluisia, mutta pirun komeita, tummia yksilöitä - täydellisiä cobeja! Panther Dawniksi nimetty ori on kuin ilmetty isänsä, tosin emänsä kevyemmällä rakenteella sporttisemmaksi muovautunut tuleva näyttelytähti. Sen isä on lähes legendaarinen Sprietland's Black Magic ja emä taas pienikokoinen Leidini - joka nyt varsoi ensimmäisen varsansa ennen kesken kilpauraansa, mutta mitäpä pienistä. Panther on yksi allekirjoittaneen komeimmista kasvateista, mutta on se kyllä myös yksi kovapäisimpiä ja hankalimpia kouluttaa. Kyllähän se korkeassa lumessa esittelee jo nyt mielellään upeita liikkeitään, mutta ettäkö narun varressa.. Harjoiteltavaa riittää!
Cob-tammavarsa on Nepparin eli Cahn Neifidiorin esikoinen Myrr Dawn, joka on myös tullut komeaan ja tummaan isäänsä, Brenn Poniesissa asustavaan Llygedyn Neithiwriin. Luonteeltaan Myrr on Pantheria paljon, paljon hiljaisempi, ja se sopiikin paremmin pienen Awenan leikkikaveriksi, kun se osaa varoa pienempää eikä vaan hyppää niskaan lumihangen takaa. Vaikka tammaa voisikin ehkä näin varsana kutsua jonkinlaiseksi nynnyksi, se on silti pirun komea, hyväliikkeinen ja kaunis - näyttelyainesta! Sen suvussakaan ei ole mitään valitettavaa, ja tämän joulun cobit tulevat suvullisesti olemaan hyödyllisiä sitten joskus myöhemmin - siitoskäytön aloittamisen suhteen ei ole kiirettä!
Itsekeskeinen kun olen, viimeinen merkintä ennen joulua sisältää nyt pelkkää hehkutusta omista uusista joululahjoistani :D Se ei kuitenkaan estä minua toivottamasta kaikille Paraatiponien kävijöille sekä welshponien ystävillä oikein mainiota ja valkoista joulua - jos et pidä lumesta ja toivot mustaa joulua, et ole yksin. En minäkään pidä oikeasti lumesta. Samaan syssyyn toivotan kaikille vielä hyvää alkavaa vuotta, tilitystä omista suunnitelmistani tulevan vuoden varalle sitten, kun olen saanut siivottua tallista jäljelle jääneet piparit poneille parempiin suihin.
29.11.09
Huh huh, tekstien kirjoittaminen ei vieläkään maita, mutta olen saanut todella paljon muuta aikaiseksi tässä viimeisen neljän päivän sisällä! Kello on puoli kaksi yöllä sunnuntain puolella tätä kirjoittaessani ja olen ahkeroinut viimeiset kolme tuntia ponieni kilpailutulosten parissa. Olen saanut katsottua kaikki kilpailut elokuun ja marraskuun väliseltä ajalta, joihin olen mahtunut mukaan ja joista on tullut tulokset! Ja ettepä muuten arvaakaan, miten hyvin mamman kurakavioiset tassuttelijat ovat menestyneet <3
Kokonaiset kolmetoista hevosta pääsivät kilpailueläkkeellä supersuuren menestyksensä ansiosta! Osalla on reilusti yli kuusikymmentä sijoitusta, mutta päätin vetää kisaeläkkeelle siirtymisen viivan uudelleen - tapauskohtaisesti VWY:n laatuarvosteluun vaadittavat 40 sijoitusta riittävät osalle hevosista, muun muassa Champion's Duldsam sai päättää kilpailuissa kiertämisensä 42 sijoitukseen, kun se ei yksinkertaisesti tuntunut haluavan sijoittua enempää - ja mikäs sitä sitten pakottamaan. Muita hevosia ja lukuja huvikseni kertoakseni, esimerkiksi jo miljoona vuotta kilpaillut Rhongomiant pääsi jalostusoriin (joihin olen sitä kuukausikaupalla jo odotellut!) hommiin 59 sijoituksen turvin, kun taas Dryllrhiain Dawn pokkasi tasan 60 sijoitusta Cedion Ionawrin ja Vermontin tapaan. Ai että, ja minä kun luulin sijoitusonneni kadonneen kummasti. Ehkä olen ollut vain liian laiska katsomaan tuloksia :D
Ja ne hevoset, jotka eivät vielä päässeet kuiville kilpailemisesta, tahkoavat tuloksia kuin viimeistä päivää. 28 päivää sitten ostamani Lustig on jo kahminut 36 sijoitusta nimiinsä, ja ERJ:n laatuarvostelua silmällä pitäen siltä puuttuu enää yhdeksän sijoitusta koko elämänsä kisaryppäästä! Myös ukkelin kilpakumppani Primo Miura on sijoittunut jumalaisella tavalla, mutta en ole vielä jaksanut niitä laskeskella. Vanishing Emotions on myös kohta valmis eläkkeelle, tosin se on niin pahansuinen, etten tiedä mitä se tekisi, jos se ei voisi kilpailla. Kilpailkoot siis vielä vähän lisää.
Tästä kaikesta olen enemmän kuin iloinen - voin taas huoletta ostaa lisähevosia tietäen, että ne pääsevät kilpailemaan ja sijoittumaan. Lisäksi saan paljon uusia hevosia jalostuskäyttöön, kun niiden ei tarvitse enää kituuttaa kilparadoilla. Ja näin saadaan jalostuksen pyörät jälleen pyörimään tehokkaammin ;)
Jalostusmateriaalista puheen ollen, olen suunnitellut niitä lupailemiani B-tammavarsoja jo niin pitkälle, että mailia ja astutuskyselyjä on lähetelty. Ainakin yksi supersuloinen voikkovarsa on meille tulossa Gwen Poniesista todella näteistä vanhemmista, mutta siitä lisää sitten, kun itse poni on meillä tallissa eikä vain varmistettuna suunnitelmana paperilla!
25.11.09
Elämä kukoistaa jälleen Paraatiponienkin saralla, vaikka tekstien suhteen olen ollut todella tylsistynyt. Luonteita sun muuta härpäkettä olisi jälleen kirjoitettavana, mutta en vain saa aloitettua yhtään mitään. No, kai sekin into palaa kun hieman irrottautuu ajatuksesta, että hommat olisi pakko tehdä justhetinyt.
Olen sortunut jälleen uusiin hevosostoksiin, eikä minulla itse asiassa ole aavistustakaan, miten aion loppupeleissä pärjätä tämän shoppailuaddiktioni kanssa. Ehkä jonain päivänä minulla on sellainen Ionicin kokoinen talli täynnä "vahinko-ostoksia" hoidettavanani, hekoheko :D
Tämänkertaiset hankinnat ovat kuitenkin oikeasti upeita, joten en ole tehnyt minkään valtakunnan syntiä hankkiessani ne itselleni - päinvastoin, Helvetti kutsuisi, jos olisin jättänyt nämä ostamatta!
Ensimmäinen uusi kasvo on jälleen kerran yllättäen draceyn kasvattama pikkupiru Primo Miura x, joka on yksi ehkä maailman suloisimpia angloarabeja. Sekin on tosin luonteeltaan Vanishing Emotionsin ja Lustigin kaltainen aikapommi, mutta kyllä siitä vielä hyvä tulee ;) Suvullisesti neiti on erityisen upea, kolme täyttä polvea virtuaalimaailmasta löytyviä hevosia, eivätkä nimet todellakaan ole siitä surkeimmasta päästä. Vaikka Miura itse estepainotteinen onkin, on sen suvussa myös muutamia koulutähtiä - muun muassa omassa omistuksessani oleva Faster Pussycat toimittaa isoisoäidin virkaa!
Toinen tulokas on maailman suloisin connemaratamma Violan Michelle. Ensimmäinen oma violalaiseni Viivi on jo eläkettään viettävä, suurimahainen muotovalio, kantakirjattu ja ykkösellä kouluratsastuksessa palkittu matami, joten oli aika saada sille Jennan kasvattama seuraaja - ja siihen hommaan valikoitui Miska! Ja tällä tammalla sitä onkin kaikkea, mitä menestyksen eteen vaaditaan - luonnetta, kapasiteettia, pirun moinen suku sekä oikeasti mainio ulkonäkö. En jaksa edes odottaa, että saan nuoren Miskan mallin mittoihin ja kiertämään kisakenttiä, sillä tästä otuksesta tulee vielä jotain suurta ;)
Connemaroista nyt hieman innostuttuani ajattelin herätellä henkiin vanhaa poniani Rentukan Luciusta, joka on aika pirun hieno sekin, rentukkalainen vuosimallia 2007 :) Toisaalta en kyllä tiedä, onko minun juuri nyt kannattavaa hommata suurta läjää connemaroja talliin, kun welshit ovat kuitenkin niin paljon kivempia ja noita täysiverisiäkin on tullut haalittua… Saas nähdä, miten käy!
09.11.09
Ei todellakaan olisi pitänyt ahkeroida niiden luonnekuvausten kanssa - minulla ei ole virtuaalimuistiin ollut näin tylsää ja näin vähän tekemistä! :(
Olen miettinyt pääni puhki esimerkiksi uusien tuontien kanssa, mutta miulla ei ole kisalistalla yhtään tilaa - niitä täytyy siis lykätä ehkä tammikuulle tai jonnekin.
Jouluvarsat ovat jo pitkään olleet lähes valmiita myyntiin, mutta vielä pitäisi odotella muutaman oriinomistajan vastauksia ja sitä että se pirun joulukuu alkaisi jo. Jouluvarsoja en kuitenkaan ala marraskuussa myymään, vaikka sitten joulukuun ensimmäisellä minuutilla.
Koska minulla on supertylsää enkä jaksa keskittyä kouluun, vaikka se vaatisi sitä, olen vain liian addiktoitunut virtuaalihevosiin juuri nyt, kun minulla ei ole edes mitään tekemistä, päätin hommata meille uusia sankareita pihapiiriä värittämään. Toivottakaa tervetulleeksi uusivanha ystävä Rusetti, maailman nyrpein aasitamma, johon allekirjoittanut tutustui vuosia sitten mutaisessa tarhassa, jossa nykyisen eläkeläis-Kapamoankin oli tapana riehua ;)
Rusetin niskoille on ujutettu epävirallisen virallisena maskottina toimiminen, tai siis, totta kai tallissa täytyy olla myös muita eläimiä kuin hevosia. Ja koska meillä ei koiria ole, ja lampaat ovat typeriä, on aasi ennen kaikkea mainio vaihtoehto.
Ja mä tahtoisin jo nyt jopa toisen aasin.. Pikkuinen aasilauma.. Kohta mennään sille tielle, että Paraatiponeista tulee Paraatiaaseja ja -muuleja D:
Ennen melkoisen turhan merkintäni lopettamista haluaisin kiittää vielä KAIKKIA viime aikojen kävijöitä MILJOONASTI - käytätte ihanasti meidän vieraskirjaa, rakastan lukea viestejänne ja tutkia tallejanne vastavierailulle tullessani! Betonisydäntä lämmittää huomata, ettei vieraskirjaa ole unohdettu. Kiitokset kaikille, kirjoittakaa vaan rohkeasti lisää - kommentoikaa vaikka päiväkirjamerkintöjäni, jos ei muuta :D
01.11.09
Tänään on yksi parhaista ja muistettavimmista hetkistä koko Paraatiponien historiassa - jokaisella tallin hevosella on nyt LUONNEKUVAUS. Siis aivan joka ikisellä on! Jokaisella sivut omaavalla yksilöllä, joita on yhteensä sellainen 110 kipaletta - en nyt ole tarkasta määrästä ihan perillä, mutta hevoset-kansiossa näyttäisi olevan about niin monta tiedostoa. Eilen allekirjoittanut kirjoitti yöllä seitsemän luonnekuvausta, viimeisenä draceyn Vanishing Emotionsille, ja huomasi tämän jälkeen, että kappas pirulaista, kirjoitustyöni on tähän mennessä täysin VALMIS. Ette uskokaan, kuinka ylpeä olen itsestäni - toki rumba alkaa uudelleen, kun saan ostettua uusia hevosia sitten joulun alla, mutta nauttikaamme tästä niin kauan kuin tämä kestää. Alkaisinko kirjoitella seuraavaksi sukuselvityksiä?
Ehken.
Lisäksi saadaan esittelyyn se kauan toitotettu Lustig! :) Ukosta on kehkeytynyt todellinen raivonpesä luonteeltaan, mutta katsokaan sen ihanaa ulkonäköä <3 Sukukaan ei ole huonoimmasta päästä, tuntemattomat vanhemmat takaavat sen, ettei Lustigin sukulaisia ala liiaksi parveilla näissä ratsutäykkäreiden piireissä.. Toivottavasti me saadaan nyt tästä pojasta uusi 160 senttimetrin ratojen tykki, kun Cold As Ice aka Nuuttikin pääsi viime kuussa eläkkeelle - eihän me pelkissä poniluokissa voida kunnostautua!
23.10.09
Nyt kun taas pääsin tallikirjaan raapustamisen makuun, saatte toisen merkinnän heti perään luettavaksi. Vielä ei ole terveisiä Chaon Lustigin karsinan suunnasta, vaan jotain paljon, paljon mielenkiintoisempaa ja akuuttia..
JOULUVARSAT OVAT SUUNNITTEILLA NYT!
Ja täytyy saman tien yhdistelmien pääpiruna sanoa, että tällä hetkellä päässäni muodostuneet yhdistelmät ovat parempia kuin koskaan! Vaikka varsojen rysämyyntiä ei olekaan meille ennen koettu, on nyt viimeistäänkin aika tuoda markkinoille samaan aikaan useampia varsoja joulusta hullaantuneiden ihmisten osteltavaksi. Totta kai, jouluun on vielä pitkä matka ja varsat ovat vasta suunnitteilla, mutta allekirjoittaneen oli pakko kertoa! ;) Tällä hetkellä näyttää ainakin vahvasti siltä, että vain yksi näistä superihanista welshvauvoista on jäämässä kotiin - toivottavasti loput menevät hyvin kaupaksi arvoisiinsa koteihin :) En ole edes mailannut kaikille oriin omistajille tämän asian tiimoilta, mutten siltikään jaksa pysyä nahoissani. Mahdotonta, miten virtuaaliheppailu voi innostaa!
Omien jouluvarsojeni sijasta aion uudistaa tallin jalostusmateriaalikantaa ulkopuolisilla talleilla kasvatetuilla poneilla. Tämän hetkisessä omassa, ennenaikaisessa joululahjalistassani (... wtf? Eilen vielä koetin pitää ostolakkoa, mutta tässä sitä mennään. Ehkä jos saan nämä nyt hankittua, voin rentoutua joulun yli.. Ostamatta enempää joululahjoja itselleni? Mahdotonta!) on kuusi kohtaa ja hirmuinen määrä tarvittavia poneja. Ensikertaa elämässäni ajattelin sotkea sormeni B-sektion ponien sukutauluihin muutaman tamman ja ehkä yhden oriin kautta, mutta käyttää enimmäkseen alkuun ulkopuolisten apua ja tukea niillä B-poneilla noita WPB-kasvatteja... Saas nyt nähdä :) Toivottavasti saan näitä poneja hankittua eikä Ropskaan ehdi teurastaa kaikkia ihania otuksiaan ennen kuin ehdin hyödyntää ne itselläni :( Täytynee koettaa olla nopea.
Miten minulla voi olla nyt miljoonan uuden kisahevosen kanssa aikaa ostaa vielä uusia hevosia? Helposti! Olen viime päivinä katsellut sormet liekeissä kisatuloksia, ja olen saanut 13 hevosta kisaeläkkeelle - ei huono juttu kaltaiseltani laiskamadolta, eihän? ;) Tilaa on varsinkin estepuolen hevosille RUTKASTI, ja kun noita kouluotuksia alkaa jo tursuta tallin putkistoistakin, niin hyppypuolella olisi nyt aika kunnostautua. Yleiskaakit olisivat jotain maailman ihaninta, mutta en tiedä niiden suosiosta.. Eikö monipuolisuus ole silti hyve, vaikka yhdessä lajissa voikin viedä itsensä äärimmäisyyksiin? Osaapahan piruetin ja laukanvaihdon lisäksi hypätäkin, josta on kaiken kaikkiaan enemmän hyötyä!
Ensikerralla on tulossa toivottavasti lisäspekulointia todella jännittävästä arjestamme. Paraatiponit kiittää ja kumartaa, sekä muistuttaa hankkimaan joulun parhaan pehmeän paketin meiltä <3
22.10.09
Nyt onkin ollut taas kuukausi taukoa kirjoittelussa, reaalielämässä on ollut kiirettä ja tarvetta revetä samanaikaisesti useampaan paikkaan virtuaalihevostelun samalla kuljettua omaa varsin leppoisaa uraansa.
Vaan minullapa onkin taas aihetta kirjoitukseen, hevoskatras kun on kokenut jälleen pieniä muutoksia ja palan halusta esitellä uusia ostoksiani; olen varsin tyytyväinen, että niiden määrä on melko vähäinen, tällä hetkellä ostovauhti vaikuttaa olevan keskimäärin yksi uusi hevonen yhdessä viikossa kymmenen viikkoa kohden sijaan. Ellei kukaan kanssakasvattajista aloita syyskasvattimarkkinoita, aion olla jonkinlaisessa hevosenostolakossa. Ainakin yritän. Toki muutamat poikkeukset vahvistavat säännön..
Ensimmäinen ostos on Chaolta hankittu Kheras, joka on supermakean ulkonäön omaava arabialainen puoliveriori. Alkujaan se on Katin Aworei-kasvatti, ja omaa näin ollen myös supermakean suvun. Kahteen polveen mahtuu kolme VIR MVA Ch -palkittua hevosta, yksi esikantakirjattu sekä kakkoset niin yleis- kuin estelaatiksestakin pokannut kaveri. Kilpauransa Kheras on jo startannut parilla sijoituksella, tämä ei mikään surkea otus olekaan.. ;)
Seuraavana talliin matkusti uusi arabiori Jami, joka on sekin hurmannut allekirjoittaneen täysin. Sillä on toista arabiorittani lyhyempi suku, joten pääsen käyttämään sitä nopeammin omaan welshjalostukseeni - miksi se tuntuu pyörivän kovin paljon WPB:den ympärillä näinä päivinä? Myös Jami polveutuu Kheraksen tapaan todellisten rakennekukkasten suvusta, ja siksipä toivon oriille itselleenkin näyttelymenestystä, kunhan se nyt tuosta kasvaa ja komistuu hieman.
Uusin ostos on aivan SUPERIHANA WPB-tamma Jade, jossa rakastuin ensiksi suvun jännittävään miksaukseen, ja seuraavana sen megasupersuloiseen voikkoväritykseen! Että allekirjoittanut rakastaakin noita kultaa hohtavia otuksia. Jade on reipas esteponi, jolle toivon käyttöuran lisäksi menestyksekästä näyttelyuraa - ja sitten myöhemmin tottakai siitosponia, katsokaa nyt vaikka sen sukua; Rockfeller Luna (i. Sunflower's Al Sheik ox e. Sunwillow Catriona)!
Kaikista tuorein Chaon syntymätöntä Lustig-täysiveristä lukuun ottamatta (koska eihän se meille ole vielä muuttanut, kun ei ole syntynytkään) on _eilen draceyn minulle huijaama angloarabi-ori Vanishing Emotions x, emänsä iltatähti. En aluksi kokenut uuden anglo-oriin ostoa mitenkään ajankohtaiseksi tai hyväksi ideaksi, mutta nyt oriin seistessä AINOANA GP-hevosena tallissa en voi olla kuin tyytyväinen. Vattu on todella makealiikkeinen ja korrekti rakenteeltaan. Tutustumisvaiheessa mennään vielä tämän uuden tuttavuuden kanssa, mutta räikeitä luonteenpiirteitä on vilauteltu.. Mutta enhän minä sekopäitä ole ennenkään kavahtanut.
Tallista on myös kaiken uusien hevosten tohinan tiimellyksessä lähtenyt yksi vanhempi poni uuteen ja sille sopivampaan kotiin. Pullatamma Kulonpään Seren Aerona näyttää viihtyvän enemmän kuin hyvin uuden omistajansa Johanna M:n luona, ja laiskasta turrutetusta kovakallosta on kuoriutunut jälleen se edellisvuosien kisaviilettäjä. Toivottakaamme kaikkea hyvää uudelle kaksikolle, joka toivottavasti pysyy kehissä vielä pitkään :)
23.09.09
Herranen aika! Ponnistelut yhden toiveen (ja muun miljoonan..) eteen ovat kantaneet hedelmää ja niitä kauan kaivattuja, näkyviä tuloksia on vihdoin saatu. Jos et tiedä mistä tuloksista puhutaan, niin kerrottakoon, että tietenkin elokuun yleislaatuarvostelun tuloksista! Pilvilinnoihin on kerrankin kannattanut kurkottaa, sillä allekirjoittaneen pitkäaikainen silmäteräponi on vihdoin miljoonien työtuntien jälkeen palkittu ensimmäisellä palkinnolla! Saanen esitellä saavutuksistaan nöyrän Vinskin, joka on tallin ensimmäinen YLA1-hevonen.
Tallin uusien linjojen tärkeimpänä kantaoriina Vinski on ollut todella tuottelias. YLA1-arvonimen lisäksi sillä on plakkarissa VWY-II -arvonimi sekä virtuaalisen muotovalion titteli. Jälkeläisiä on tällä hetkellä viisi, joista kolme on omassa tallissa - Ropsille ja Johannalle myydyt tapaukset ovat keränneet mainioita kilpailutuloksia, ja oma tuleva toisen polven siitosori Broderick on kerinnyt hakemaan muotovalio-sertejä näyttelyistä! Kaksi muuta tammavarsaa, Melangell ja Gaenor antavat maineen päivien toistaiseksi odottaa itseään. Allekirjoittanut koittaa panostaa kahdeksankymmenen muun ponin lisäksi nyt heidän Broderick-veljeensä :D
Vinski pääsee nyt viettämään leppoisaa eläkettä varmaan ainakin puoleksi vuodeksi reaaliaikaa. Sen seuraava jalostuskausi alkaa vasta, kun sen ensimmäinen polvi on jo lopetellut kilpailunsa ja toinen polvi on hyvällä mallilla vauhdissa. Tai sitten vielä myöhemmin, en tarvitse tällä hetkellä yhtä oria kummittelemaan joka sukuun, oli se kyseinen otus kuinka upea tahansa. Oma tavoitteeni on saada Vinski vaikuttamaan eniten jälkeläistensä kautta, ei vain hommata oriille itselleen viittämiljoonaa varsaa ja jättää se homma sitten siihen.
Tämän ikiviikarin lisäksi olen päättänyt avata myös muutamalla muulle ponille, suloiselle Kapamoalle, erikoiselle Korpulle, upealle Villelle, sekä herkälle Leeville eläkeläisten loppumattomien laidunmaiden portit. Ne ovat aivan liian hyväkuntoisia ja kaksi kertaa rakkaampia, jotta niitä voisi lopettaa, ja koska omalla tallilla tarvitaan vähän enemmän tilaa noille temmeltäville nuorille, olen saanut koko konkkaronkan lähetettyä samaan paikkaan eläkettään viettämään; tuttu seura tekee uudenkin paikan helpommin miellyttäväksi, kun otukset pääsevät ystäväni luokse kauneimpaan Englantiin tammien ja kivimuurien jylhyyteen.
Jutussa on tietenkin myös se hyvä puoli, että saan ne rahdattua takaisin kotiin heti jos tulee liian kova ikävä tai jos niille löytyykin yllättäen jonkinlaista käyttöä kotopuolesta esimerkiksi jalostuskäytön merkeissä. Toivottavasti otukset vain pysyvät yhtä hyväkuntoisina kuin ovat nytkin :)
12.09.09
Lupailin siis esittelyjä uusista hevosista, joten täältä niitä pesee! Hevoset ovat jälleen alkaneet vallata alaa sen kesäisen puoliverikarsinnan jälkeen, mutta nämäpä ovatkin upeaakin upeampia täysiverisiä sekä vieläpä kelpoja WPB-jalostukseen ;)
Nyt kun sain suuni hevosista avattua, voitaisiin vaikka niiden selvittämisellä aloittaa.
Kuvankaunis kolmepolvinen arabialaisori Niilo saapui meille jokin aika sitten kauan ihailemastani Al Rayad Studista. Olen todellisen ihastunut otuksen persoonaan, ja toivon siitä todellakin menestyvää yksilöä niin jalostuskäytössä kuin näyttelykehissä. Vaikka tuo koulupainotteinen on kovasti olevinaan, ei se poneja kummempia ratoja kulje.
Ruunikko, supersympaattinen Halima-tamma on jo vähän vanhempi hankinta, mutta sitäkin hienompi ja sattuu myös edustamaan tuota arabialaisten heimoa. Se on Miljan kasvattama (sama joka kasvatti joskus vuosina peruna ja silli omistamani suomalaisen Fiktion Niilon) estepainotteinen pikkutamma, joka asteittaisesta herkkyydestään huolimatta osaa olla hirmuisen ihana!
Seuraavaksi esittelyvuoroon tuleva englantilainen täysiveriori Teemu on sukunsa puolesta aivan mahtava Rowlandin kasvatti, mutta korviensa välistä siltä puuttuu jotakin olennaista - nojaa, aivan kuin mielenvikaiset hevoset olisivat jotenkin uutta täällä meillä päin? Pitkälle koulutettu kouluhevonen se on vajavaisuudestaan huolimatta, enkä pitäisi näyttelymenestystäkään tämän terroristin kohdalla pahana. Katsotaan, miten ehtii toteuttaa..
Uusimmat täysiveriset ovat eilen saapuneet, hieman vanhemmat tapaukset Pepe, tumma angloarabialainen tamma, sekä puhdas arabialainen Tipsu, jonka ulkonäköön olen äärimmäisen rakastunut, vaikka kimo värinä ei olekaan mitenkään erikoinen. Molemmat saapuivat meille Melba Sporthorsesin jäänteistä, samasta paikasta kuin vuosi sitten ostamani Sakke. Varsinkin Tipsulle toivon näyttelymenestystä sen supersuloisen ulkonäön takia, Pepe mahtaa olla vähän liian sporttinen vielä siihen hommaan..
Uusia poneja on tullut myös vaikka millä mitalla, ja varsinkin omiin, talliin jääneisiin kasvatteihini olen tällä kertaa erityisen tyytyväinen.
Jos aloitetaan vaikkapa pienimmästä, taitaa jonon kärjessä olla se jo viime kirjoituksessa mainitsemani brenniläinen Rhianna, jolle tulee kyllä tarvetta mountainkasvatuksessamme. Hieman ilkeähkö tuo tamma tuppaa olemaan, mutta ulkonäkönsä puolesta se on aivan ihana - katsokaa nyt vaikka tuota väritystä!
Muita uusia ovat omat kasvattini Talaith, tasan kolmipolvisen uudemman linjan suvun omaava tamma, sekä tämän poika Taffy, jota voin kiistatta kutsua yhdeksi parhaimmista kasvateistani tähän mennessä - katsokaa herranjumala tuota sukua, jossa yhdistyy nätisti vanha sekä uusi linja ilman miljoonan polven heittoja. Kaikki näistä kolmesta ovat vielä melkoisen kilpailukokemattomia, mutta asia tullaan korjaamaan :)
C-sektioiden kanta on kasvanut kahdella oriilla, aivan perkeleen upealla Caeduksella, joka on - yllätys, yllätys - draceyn kasvattama estepainotteinen, pirun makean kimovärityksen omaava ori, jolla on vielä varsinkin emänpuolelta verrattain hyvin erikoinen suku. Vanhemmalla iällä tästä tulee varmasti oiva ja värikäs (minä tahdon lisää kimoja!!) piristysruiske nykyisten C-ponien kantoihin!
Toinen uusi C-sektion edustaja on oma kasvattini Trolli, jonka suvusta pidän enemmän kuin paljon - tämän ikiliikkujan emä on oma silmäterätammani, josta tullaan vielä kuulemaan, ja tuosta isästä on useita hyvin menestyneitä ja jopa ykkösellä palkittuja hevosia! Ulkonäkönsä puolesta Trolli on melko vaatimaton eikä niinkään miehekäs, mutta persoonallisuushan on hyve? Tästä otuksesta tulee toivottavasti myös yksi kiintotähti vielä joskus.
Kuin noita edellisiäkin, myös ihan niitä isoja cobeja on tullut kaksin kappalein lisää - molemmat viehättäviä tammoja, vaikka toisen kohdalla ei suuruudesta voikaan puhua. Kyseessä on Monietista ostettu Leidi, sirorakenteinen, mutta silti jo tässä vaiheessa näyttelymenestystä niittänyt pienikokoinen raudikkotamma. Luonteeltaan otus on melkoinen säheltäjä Trollinkin tapaan, mutta eiköhän tästä ihan kunnon esteponi kouliudu.
Itse kasvattamani Bella on Leidin vastakohta - suuri, tynnyrimäinen, ja maailman räjähtäessäkin rauhallisena pysyvä körmy, vaikka sitä naisellisempaa sukupuolta nyt edustaakin. Erityisen innostunut olen sen aivan supermakeasta värityksestä, joka on selkeästi isältä perittyä; tätä täytyy vanhemmalla iällä alkaa näyttelyissä kierrättää!
Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä astuu estradille kuvankaunis ja oikein mukavan herrasmiesluonteen omaava Vermont, joka on sekin itse kasvattamani, ja ensimmäinen kotiin jäänyt WPB-kasvatti. Sen suvusta pidän harvinaisen paljon, ja sen isää Lancelot Du Lacia olin kuolaillut jo pitkään ennen astutuskyselyn lähettämistä - mikä onni, että Vermont muistuttaa ulkonäöllisesti enemmän isäänsä kuin keijukaismaista emäänsä! Näyttelymenestyksestä en tämän miekkosen kanssa tiedä, mutta voisihan sitä kokeilla, kun isäkin on noin hyvin menestynyt.
Siinä taisivat olla viimeisen kolmen kuukauden aikana ilmestyneet uudet otukset, tuonnit jätin nyt suosiolla esittelemästä, kun niitä on niin hirmuisen paljon. Kaikille paljon rapsutuksia, kiitoos! :)
10.09.09
Hups, heti kun pääsen uhoamaan, että kirjoitan tallikirjaa joka kuukausi, luovunkin saman tien ajatuksesta enkä kirjoita vuoteen. No okei, eihän tässä vuotta ole mennyt, mutta kolmisen kuukautta..
Tässä viestissä seuraa ankaraa tilitystä viime aikojen tapahtumista, päätöksistä, sekä uusista hevosista, mihin kaikkiin olen itse varsin tyytyväinen. Koulun ohella ehdin vielä jonkin verran kilpailla, sillä tarjonta on ollut todella hyvää ja foorumienkin kautta pääsee osallistumaan entistä useammin. Nostan hattua jokaiselle kilpailunjärjestäjälle! Satsatkaa vielä niiden näyttelyidenkin kanssa :)
Tällä hetkellä tallin WPB-kasvatus kukoistaa, sillä olen tehnyt uusia hankintoja (esittelyä tulee seuraavassa merkinnässä) muokaten kasvatusmateriaaliani enemmän omaan makuuni ja väkerrellyt muutenkin aiheen parissa. Muutama viikko takaperin tein jonkinlaisen sopimuksen Gwen Poniesin Miian kanssa tallien välisestä ystävyydestä, ja toivon sen tuovan minulle paremmat jaot hänen oriensa siitoskäytöstä ;) Muutamat oriit olen jo heiltä katsellut pahan päivän varalle, eli tulevaisuudessa siitoskäyttöön kinuttaviksi, heti kun vaan saan omat tammani jälkeläisten pyöräyttelykuntoon.
Vaikka WPB:t ovatkin tällä hetkellä allekirjoittaneella aktiivisimmin silmän alla, olen kerinnyt myös mounttien eteen jotakin tekemään. Ainoaa uusilinjaista oriani, vanhempaa Jackia olen tarjonnut jalostukseen muutamia kertoja, sillä sille vaikuttaa todellakin riittävän kysyntää, mistä olen enemmän kuin iloinen. Ainoaksi ongelmaksi voi muodostua se, että se saattaa olla jo niin heikossa hapessa ja miljoonien varsan isä ennen kuin omat yksipolviset tammani ovat täysin valmiita varsatehtailuun. Pitäisikö kaiken varalta hankkia toinenkin ori..? Myös muutamia mountainostoksia olen tehnyt viime kuukausien aikana, yksi yksipolvinen tamma matkasi meille jollakin asteella ihailemastani Brenn Poniesista, sekä kaksi muuta pidempisukuista otusta syntyivät oman tallin hevosista kasvattajaliitteemme alle.
Cobien ja cob-tyypin ponien tilanne on tällä hetkellä hieman huonompi. Olen tuonut taas jättilastin lisää uusia hevosia itselleni, yhteensä yhdeksän uutta suvutonta, mikä nostaa tallin suvuttomien C-sektioiden määrän kahteenkymmeneen neljään. Uusia yksipolvisia ei ole tullut, enkä ole WPB:den ohella kerinnyt keskittyä cobien eteenpäin vientiin. Sitä vastoin olen kilpaillut otuksillani ihailtavan paljon, joten noita vanhempia saadaan varmasti pian nähdä jalostuskäytössä.
Pitkäsukuisten kanssa olisi jo korkea aika tehdä jotakin, mutta ulkopuolista tukea on perkeleen vaikea löytää, eivätkä kaikki omani sovi sukujensa puolesta toisilleen. Ne saavat vielä seistä jonkin aikaa kysymysmerkkinä ja lyhytsukuisten kasvatus saa vielä jatkua vain omien seinieni sisäpuolella, ensi kasvattirysästä myydään kyllä vähintään suurin osa ulkopuolisille tahoille.
Muuta akuuttia kasvatustyöstämme en tähän hätään keksi, ensi kerralla esittelen uusia hevosiani - nyt lisätyötä minulle, mutta laajempaa siitoskäyttöä sitten myöhemmin :)
PS. Onnitteluja Vinskille VIR MVA Ch - sekä VWY-II -arvonimistä! Ori ilmoitettiin myös uusimpaan yleislaatuarvostelun tilaisuuteen, jonka tuloksia odotellaan sormet syyhyten. Myös draceyn kasvattama Ilona on menestynyt näyttelykehissä ilahduttavan hyvin :)
01.07.09
Me olemme uinuneet pohjamudissa. Meidän oletettiin kuolleen. Joku kaiveli jo ehkä mahdollisia fossiileitamme tallin takapihalta, tai ainakin lähes tuhoutunut puutarha viittaa moiseen. Mutta nyt me, kuolleet, nousemme entistä ehompina takaisin elävien kirjoihin, kuten jo useat welshkeskustelijat ovat saattaneet huomata.
Elämä on mukavaa, vaikka on aivan liian kuuma ja auringonpaiste särkee silmiä. Viime kuussa meille hankittiin muutama uusi asukas, joiden hehkuessa vielä uutuuttaan voimme olla iloisia. Kultainen Vintiö, lumenvalkea Tintti sekä kasa omia kasvattejani ovat vasta alkusoittoa uudesta loistostamme (jota saadaan kyllä taas odotella).
Tässä tai ensi kuussa lähdetään hakemaan talliin värivahvistusta yhdeksän uuden C-ponin voimin. Otukset on jo suurin piirtein valittu, vielä odotellaan palkkapäivää, jotta saamme reissun aloitetuksi. Neljä oritta, viisi tammaa, upeita värejä. Varautukaa siihen että silmänne kieroutuvat ja sydämenne sulavat ne nähdessänne! Dani murahtelee jo innoissaan ja käärii kannabista poltettavakseen: Kohta meillä on jälleen uutta verta vaikka mihin.
Kilpailuiden saralla olemme vielä maassa - Allekirjoittanut on raivoissaan kilpailuiden järjestäjiä kohtaan, mutta aikaa ei itsellä riitä pienempienkään luokkien järjestämiseen, osallistujien päivittämiseen tai tuloksien lähettämiseen. Vanha viisas dracey neuvoi keskittymään villeihin kisoihin. Niin voisimmekin tehdä ja tanssia sitten tyytyväisinä sammaloituneilla siirtolohkareillamme vailla jaosten alaisten kilpailuiden stressiä ja vittumaisia järjestäjiä, jotka aivan varmasti tahtovat tehdä Dani-paran elämän todella hankalaksi. Tietenkin.