otsikko
Etusivu      Talli ja tilat      Oriit      Tammat      Toiminta      Muuta

 

    Vanishing Emotions x VH11-034-0025

     

  Virallinen nimi   Vanishing Emotions x   Säkäkorkeus   168 cm
  Lempinimi   Vattu   Syntynyt   01.10.2009, VHKR
  Rotu   Angloarabi (37,5% ox)   Sukupuoli   Ori
  Väri   Ruunikko   Kasvattaja   elen
  Omistaja   dani VRL-03561   Painotus   Koulupainotus


Koulutustaso: GP, 70 cm
Käyttö: Kisa- ja siitoshevonen

Saavutukset: XLA-I, 24 + 19 + 28 + 25 + 20 = 116p. 20.09.2011
                    YLA3, 20 + 40 + 14 + 31 = 105p. 21.09.2012
                    KRL-II, 100 - 73,33 - 40 - 100 - 90 - 32 = 80,87%, 15.10.2012
                    KRJ-I, 26 (9+8+9) - 40 - 20 - 10 - 8 = 104 p. 15.11.2012

    Taustaa

Vattu on siitä kummallinen hevonen tässä tallissa, että se tuli oikeastaan pelkästään kilpailukäyttöön - ei jalostukseen juuri lainkaan, muutaman varsan verran korkeintaan. Syy löytyy pirulaisen riivatusta luonteesta, eikä Daniparka uskaltanut epäillä juuri mitään kun Dracey-niminen naikkonen tuputti hänelle todella nätin tammansa viimeistä iltatähteä - silloin vielä pikkuista, hontelokoipista Vattu-vauvelia, josta myöhemmin kasvoi äitinsä viimeinen floppivarsa. Pelottavan suuri sellainen, ori, jolle kukaan ei alkaisi ryttyillä.

Dracey ei kuitenkaan ollut aivan hakoteillä mainostaessaan orivarsaansa tulevaisuuden suureksi tähdeksi - suuri siitä tulikin, perhana sentään, mutta se on myös kuin luotu kilpahevonen. Harvemmin löytää Vatunkaltaisia täysin kilparatsun työlleen omistautuneita hevosia, ja siinä mielessä saa tästä pojasta olla ylpeä. Mikään ihan surkea rakennekaan miehellä ei ole, vaikkei siinä juuri sen vähäinen arabiveri näy, mutta arvatkaapa vaan, pystyisikö tämä hevonen muka seuraamaan esittäjäänsä nätisti kehässä edes tainnutettuna? Ei.
Kilpauransa jälkeen ukko saadaan toivottavasti tungettua jonkin sortin laatuarvosteluun, ettei se aivan maineettomana roistona kuole. Jalostukseen se on, kuten sanomani piti, tarjolla hyvin kitsaasti, ja ehkä sen voisi liisatakin jonnekin astutuskäyttöön - en uskalla itse edes ajatella kouluttavani sen jälkeläisiä täällä.

    Luonnekuvaus

And they say: /
you don't tug on Superman's cape /
you don't spit into the wind /
you don't pull the mask off the old Lone Ranger /
and you don't mess around with Vattu

"-TTU!!" ja koko tallipiha raikuu. Saa olla harvinaisen tynnyrissä elänyt, mikäli ei tiedä, mistä edellä mainittu tavu on lyhenne ja mitä mahdollista tunnetilaa sillä mahdetaan tarkoittaa - Vattu on juuri niin vittumainen hevonen, etteivät sen hoitajat välitä edes karjua sen nimestä kuin loppuosan itseään ilmaistakseen. Ori ei ole koskaan antanut arvoa juuri millekään ihmisen sen hyväksi tekemälle asialle, eikä se tyydy vain halveksumaan ja ignooraamaan niitä, vaan omalla toiminnallaan hankaloittaa koko tallin arkea! Asiaa ei auta yhtään se, että Vatun ego ei mahdu edes sen suureen ruumiiseen, ja että se kelpuuttaa johtajakseen vain itsensä. Phuh, tämän kaakin kanssa hermo palaa.

Käsiteltäessä Vattu on sanalla sanoen hankala. Se ei aio tehdä mitään miellyttääkseen hoitajaansa, joten lienee ilmiselvää, että sen karsinaan ei ole asiaa kuin huippuammattilaisilla. Ori tulee hoitaa aina ja poikkeuksetta käytävällä ristikiinnityksessä valtamerialuksen ankkurikettingeillä, ja silti se voi rellastaa ja koettaa vetää tallin seiniä matkaansa. Vatun pelottava koko pitää hoitajan varuillaan - seinät ovat jo uhkaavasti kaarella..

Harjaukseen oriilla on ainoastaan negatiivista sanottavaa - milloin kutittaa liikaa, milloin harjataan liian kovaa herkiltä alueilta ja milloin se ei tunne harjan kosketusta ollenkaan. Allekirjoittanut kiittää kaikkivoipia voimia usein siitä, ettei hevosille suotu puhekykyä - Vattu kiljuu niin kovaa, ettei kukaan tahdo edes ymmärtää, mitä se ajaa takaa. Päänharjaus on osoittautunut ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi tämän ukon kanssa, ei sillä, että se olisi siitä epämiellyttävää, kas kun oriin pää vain hipoo katonrajaa, on se ottanut ärsyttäväksi tavakseen härnätä hoitajaansa nostamalla pääkoppansa kaksijalkaisten ulottumattomiin. Hoitajan sitten seistessä jakkaralla Vattu kaataa kavioillaan mokoman härpäkkeen ja tuntuu katsovan ivallisena ihmisen kaatumista.

Jalkojen kanssa ori tahtoo myös pelleillä, niitä harjatessa se steppailee kahta kauheammin, eikä kavioiden putsauksesta meinaa tulla mitään. Kärsivällisyys ja kova ääni ovat avainsanoja tämän oriin kanssa, mutta jokaista osapuolta tyydyttävää lopputulosta ei usein silti saada aikaan. Kengittäjän luona Vattu on viimeisten käsiteltävien joukossa, sillä Kenkä-Erkiltäkin meinaavat voimat loppua tämän oriin kanssa nahistellessa - onneksi itse kukin on selvinnyt kengitystilanteensa tähän mennessä ilman sen suurempia haavereita.
Eläinlääkärin luona Vattu ei yllättäen jaksaisi seistä lainkaan paikoillaan, vaan pyörii ja puskee päällään kaikki lähipiirin ihmiset kumoon. Jalkojaan se ei anna taivuttaa, vaan steppailee puolelta toiselle häntäänsä heilutellen.

Vatun pesusta ei meinaa tulla yhtään mitään, sillä otus ei ole koskaan tahtonut tulla pesuboksiin - vedestä se pitää enemmän kuin mistään, ja pihalla suihkutellessa se nappaa itsepäisesti letkun hoitajaltaan ja kastelee tämän kostoksi; jälleen se sama ivan kiilto silmissä. Oriin pesemiseen tarvitaan useampi ihminen paikalle, yksi pitelemään ukosta, kaksi letkusta, ja viimeinen esimerkiksi hieromaan viilennettäviä jänteitä.

Näin ollen ei liene yllättävää, ettei ori pidä varustamisestakaan. Ristikiinnitys käytävälle on jälleen tarpeen, kun ori saa satulan näköpiiriinsä - herranen aika, se kirottu kapistus saa Vatun hyppäämään ulos nahoistaan, se kun ei liioitellun herkkähipiäisenä pidä vyöstä vatsansa ympärillä tai kolisevista jalustimista. Se väistelee silmät lautasina satulaa viimeiseen asti, kunnes tulee suitsien vuoro - sama rumba alkaa kuin päätä harjatessa, lälläslää, ette yletä minun kahden metrin korkeudessa kieppuvaan pääkoppaani.

Miksei tätä itsensä paholaisen riivaamaa hevosta ole sitten kuopattu tai edes ruunattu aikapäiviä sitten? Yksinkertaisesti siksi, että se luultavasti menettäisi kilpailuhenkisyytensä, joka on sen valttikortti ratsuna. Se ei omaa pelkästään loppumatonta voitonjanoa, tai supersuurta työmoraalia, vaan pyrkii aina myös ylittämään itsensä - koskaan ei voi olla niin hyvä, ettei voisi tulla vielä paremmaksi! Se on ominaisuus, joka piilee ainutlaatuisena tässä muutoin kovakalloisessa oriinretaleessa - ja siksi sitä koetankin niin kovasti ylläpitää.

Täydellinen kilpahevosen asenne ei kuitenkaan tarkoita, että Vattu olisi helppo ratsastaa, ei, ei. Se vaatii ratsastajaltaan todella paljon raskasta työtä yhteistyön eteen, pitkää pinnaa ja järkähtämätöntä suunnitelmallisuutta ja niistä kiinnipitämistä. Kuski saa aina tehdä hiukan enemmän, kuin mitä ori koskaan tekisi, saadakseen sen liikkumaan pitkälle koulutetun kouluratsun tavoin ja vastaamaan ajatuksen lailla apuihin. Notkea ja elastinen Vattu on aina ollut niin kropastaan kuin liikkeistäänkin, ja se tykkää mennä kovaa - varsinkin lisäykset ovat sen alaa, mutta niihin liikkeisiin istuminen vaatii jo takalistonsa liimaamista satulaan. Silloin tällöin kova meno voi käydä myös muutoin täydellisen radan turmioksi, sillä esimerkiksi laukanvaihdoissa voivat äkkiä jäädä suorat liian lyhyiksi viilettävälle Vatulle.

Kilpailuissa ori on täydellisesti elementissään: se esiintyy joka kerta täysillä, koko sydämensä pohjasta sataprosenttisen keskittyneenä, ja psyykkaa ja satsaa suorituksensa äärimmilleen. Vaikka lämmittelyssä kaikki olisikin mennyt vähän poskelleen, ei ole syytä vaipua epätoivon alhoon - toisinkuin useat muut hevoset, Vattu tietää, milloin on tosi kyseessä ja antaa vilpittömästi kaikkensa. Tämä ori on syy siihen, miksi meillä on tallissa palkintokaappi ylipäätään. ;)

    Suku

 isä Aldebarhan'G x
    XLA-II, x
 ii. Acromantula x
     x, evm
 iii. Alladin ox
ox, evm
 iie. Heavenly Dream xx
xx, evm
 ie. Rappadan Glory xx
xx, evm
 iei. Ryck O Shay xx
xx, evm
 iee. Salsa xx
xx, evm
 emä VIR MVA Ch Dead Emotions x
     x, KTK-II
 ei. Necrodemon xx
      xx, evm
 eii. Necroshine xx
xx, evm
 eie. Demoniac xx
xx, evm
 ee. Dead Nature ox
ox, evm
 eei. Messiah ox
ox, evm
 eee. White Willow ox
ox, evm

    Jälkeläiset

Vattu on tarjolla jalostukseen!

07.08.2010 WPB-t. Jameela Vendetta Dawn (e. Jameela Nabila Dawn) omistaja: Paraatiponit
15.07.2011 rp-t. Zaracha Luxus (e. Shanajca S4) omistaja: Päivie
27.08.2011 x-t. RWR Eternal Corazon x (e. Elentári Nasheedat ox) omistaja: Break
15.06.2012 x-o. Snowflake Moon Rum x (e. Sparta Iced Couture ox) omistaja: Sen
29.04.2013 WPB-o. Emotionless (e. Meaghan) omistaja: Juli
31.10.2013 WPB-o. Utopia's Deadly Emotions (e. Utopia's Aeres) omistaja: Meow

    Valmennukset ja päiväkirjan poikanen

30.08.2011, kouluvalmennus
Tänään oli sitten Vatulle vuorossa muistia virkistävä kouluvalmennus. Ori pisti alkuun suuresti hanttiin ja vastusteli yhteistyötä venkoillen ja viskellen päätään sinne tänne, mutta kun tehtäviä tarpeeksi koukutti, vaihteli suoritettavaa asiaa usein ja lennossa sekä piti jutut tarpeeksi haasteellisina, antoi sekin lopulta myöten kouluhevosen vaistoilleen ja hakeutui hyvään, ryhdikkääseen muotoon pohkeen ja ohjan väliin. Hienosti se liikkui ja osaava se on edelleen, mutta huomaa kyllä, mitä laitumella vietetyt löhölomakuukaudet ja lyhyiden matkojen kiitospurtit lumisessa tarhassa ovat saaneet aikaan - ei sillä ole enää mitään mahdollisuuksia vääntää kylmiltään jotain piaffea. Kyllä se hieman sympatioita saa allekirjoittaneeltakin, ikuinen kapinallinen Vattu alkaa keski-ikäistyä kroppansa puolesta! Kai sitä pitäisi alkaa taas aktiivisemmin treenata ja pitää lihashuollosta kiinni, se voisi myös auttaa laatuarvosteluissa..
Valmennuksessa me ei kyllä kuuta taivaalta haviteltukaan ja kaikki sujui siihen nähden mainiosti, joskin hieman vaatimattomasti. Jatkossa täytyy pyytää Vatulta enemmän ja pistää se tekemään enemmän duunia, mutta aloitellaan nyt varovasti.

28.08.2011, päiväkirjamerkintä
Vattu on pysynyt samanlaisena retaleena kuin aina ennenkin ja palasi talliin lomaltaan yhtä happamana kuin millaisena se sinne lähti, mutta vihdoin senkin elämään on oletettavissa jotain muuta, kuin laitumella lihomista ja tappelemista tallihenkilökunnan ja toisten hevosten kanssa - keksin, että nyt tämä poika lähtee XLA:n laatuarvosteluun arvioitavaksi! Suunnitelmahan on täydellinen, vihdoin saan hyvän syyn pistää jonkun taas ratsastamaan Vattua tavoitteellisemmin, sekä jonkinlainen palkinto voisi myös edesauttaa sitä löytämään itsensä tammanomistajien mieliin positiivisessa valossa sieltä jostain mustan listan hänniltä. Jälkeläiset edesauttaisivat sitä suuresti, jos joskus nakkaan sen yleislaatuarvosteluun katsastettavaksi, mutta turha niitä jälkeläisiä on tyhjästä koettaa nyhjäistä, kun kaikki karttelevat tällaista hullua oria. Ilmeisesti oriin esikoinen, upeasti menestynyt ja luonteeltaan aivan ihana Jameela Vendetta ei tee tarpeeksi suurta vaikutusta..? On sillä emätammallakin väliä, ja käytös periytyy suurimmaksi osaksi siltä! Nyyh, on taas niin epäreilua ja miehiä sorretaan!

20.05.2011, päiväkirjamerkintä
Talven aikana Vattu koki uhma- ja murrosiät uudelleen ja ajoi tallin väen moneen kertaan hulluuden partaalle. Suurimmat kenkkuilut alkoivat siitä, kun kelien muuttuessa liukkaammiksi sille meinattiin lyödä hokit jalkoihin, mutta toimenpiteen aikana arvon herra ei meinannut seistä sekuntiakaan aloillaan ja toimitus meni mahdottomaksi. Sitten se repi niitä kengistään polkemalla aitoja ja seiniä kavioillaan, repi loimia, rikkoi riimuja (oli suurta nautintoa koettaa ottaa sitä tarhasta kiinni ilman riimua!) ja itse asiassa taluttaessa toikkaroidessaan se meni yhden kerran jopa hyvin pahannäköisesti ympäri. Ori näytti itsekin vähän hämmästyvän siitä ja vaikutti melko nololta, mutta kunhan tallin turviin oli päästy liukkaalta pihamaalta, jatkui kiukuttelu taas. Monet ämpärit ovat joutuneet vaihtoon karsinanaapureista puhumattakaan.. Voi Vattu, mikset syntynyt vähemmän raivostuttavaksi elukaksi? Nyt ori on lähdössä jälleen kerran pitkälle laidunlomalle villiintymään vapaudesta ja humaltumaan tuoreesta ruohosta. Syksyn känkkäränkkää kauhulla odotellen..

18.09.2010, päiväkirjamerkintä
Koska olen niin tyhmän rohkea ja urhea, lähdin tänään maastoreissulle Vatun kanssa. Kaukana on sen kisa-aikojen loisto ja pieninkään toivo hyvin käyttäytyvästä hevosesta, ori kun sai pitää aivan ylipitkäksi venyneen laidunkauden ja sen liikutus jäi vähän poikkitiehen - työntekijät välttelivät vuorollaan omaa ratsastusvuoriaan ja taidettiin liikutukset suorittaa sitten lopulta melko epämääräisissä olosuhteissa, jos oriin selkään kukaan ylipäätään erehtyi. Oli korkea aika pistää oriille taas jauhot suuhun, joten maastoa edelsi tietenkin ahkera kouluvääntö.
Metsässä Vattu hyppäsi sitten kokonaan pois pohkeen ja ohjan välistä, kyttäsi muka hermostuneena kaikkea ja viipotti kuin hirvenvasa. Hienoa toimintaa GP-tason täysiverioriilta. Miltei koko matka taitettiin hitaassa laukassa, mentiin mäkiä, pari maastoestettä ja lopulta järveen kahlailemaan, se oli epätoivoinen yritykseni saada oria väsytettyä, mutta siitäkös se vain innostui. Tallille palattiin viritettyinä kuin viulunkielet, valmiina hyppäämään talon katolle.. Geez!

07.08.2010, päiväkirjamerkintä
Nabila ja Vattu saivat laiduntaa samalla laitumella muutaman päivän, kunnes niiden viha-rakkaus-suhde alkoi muuttua enimmäkseen ensimmäiseksi ja takaa-ajoksi ympäri aluetta. No, kovaa stressiä tamma ei siitä kyllä tainnut ottaa, sillä se todettiin tiineeksi ja tänään se puski maailmaan ensimmäisen vattulaisen. Ja luojan kiitos, se on tamma! Oria tuosta isästä en uskaltaisi tallissa edes pitää. Kumpaisenkin vanhempansa tapaan varsa on ruunikko ja kovin pirteä typykkä, mutta muuta siitä en oikein voi vielä sanoa. Toivottavasti se tulee emäänsä persoonansa saralla, tosin isänsä koululahjat saisi mieluusti periä.

15.07.2010, päiväkirjamerkintä
Pikku kilipään elämässä tapahtuu jälleen jänniä. Yllättävää kyllä, upeasta kilpailu-urasta ja sijoitusten suuresta määrästä huolimatta Vatulle ei ole juuri astutuskyselyitä sadellut, ilkimys on tietenkin karkottanut kiinnostuneimmankin tammanomistajan viimeistään siinä vaiheessa, kun herraa on tultu oikeassa elämässä vilkaisemaan. Kun kavio viuhahtaa sentin päästä pärstästä, ei imartelevinkaan jalostusmainos mainetta äkkiä puhdista. No, Vattu pääsi tänään ensimmäistä kertaa astumaan tammaa, nuorta, kokematonta welshtammaani Jameela Nabilaa. Hommassa oli jumalattomasti dramatiikkaa, kun pieni ujo tamma ja suuri, ensimmäistä kertaa naisissa oleva sekopääori koettavat laiduntaa sulassa sovussa saaden jotain aikaan.. Kaviot viuhuivat alkuun, mutta hyvää pataa ne olivat keskenään seuraavaa aamuna. Nyt jännitetään, mitä tapahtuu!

01.07.2010, kouluvalmennus
Tänään Vattu kiskottiin laitumelta talliin ja oikein kouluvalmennukseen, kun meille tuli eräs ulkopuolinen miekkonen katselemaan nuorien ponien edistymistä. Ori oli kumman tyytyväisellä tuulella, tai siis onhan se laitumella ihan hyvin pullistunut, oikeaksi palloksi etten sanoisi, joten se ei jaksanut ihan jokaiseen pieneen hipaisuun reagoida kuin ohikiitävään meteoriittiin. Allekirjoittanut oli kyllä aivan hukassa täysiverioriinsa selässä, kun Vattu meinasi vielä kerätä hieman kierroksia ja liikkua aivan jumalattoman kovaa. Valmentaja kurtisteli epäuskoisena kulmiensa alta kentän keskellä - joo, no meillä GP-ratsutkin liikkuu vähän miten sattuu kotioloissa..

25.06.2010, päiväkirjamerkintä
Dilemma on selvitetty. Vattu on saatu talliin tarkastettavaksi ja kengitettäväksi - trikki oli se, että pienensimme laidunta ja rajasimme myös läheiset laitumet pienemmiksi Vatun suunnalta. Kylläpä seura kelpasi, kun ukko oli saanut vähän aikaa ihan yksinään nyhjöttää jossain metsän reunassa, ja no, ehkä sillä oli nälkäkin, mutta mitäs oli itse mennyt kaatamaan safkaämpärinsä skitsofreniakohtauksissaan. Voipuneisuuttaan se ei jaksanut kiukutella kengittäjällekään niin kovasti, vaikka yhtä tappelua kengitys silti oli.

20.06.2010, päiväkirjamerkintä
Olen yksi maailman surkeimpia hevosenomistajia. Vattu laskettiin tuossa muutama päivä takaperin laitumelle, jossa se on nyt ollut nonstoppina, täysin koskemattomana miltei viisi päivää, sillä se ei perkele anna enää kiinni! Ori juoksee alkuun iloisesti silmät pyörien karkuun, häntä korkealla, mutta kun sitä sitten koettaa piirittää, se lähteekin korvat luimussa ja hampaat irvessä kohti! Mitä tässä voi enää tehdä?! Odottaa, että se juoksee aitoihin, sotkeutuu, kompastuu ja murtaa jalkansa tai lantionsa? Ehkä se sitten antaa kiinni? Ei ole helppoa elämä..

14.04.2010, kouluvalmennus
Tämänpäiväinen kouluvalmennus meni kaikkea muuta kuin putkeen. Vattu heittäytyi täydelliseksi idiootiksi, kyttäsi neuroottisesti jokaista liikettäni ja tuntui miltei väistelevän apuja ja välttelevän työntekoa! On tässäkin meillä kouluhevonen, RAAH! Valmentaja ei tiennyt olisiko pitänyt itkeä vai nauraa, kun lämmittelyyn meni toivottoman kauan ja oriin työmoodin rippeitä piti lähteä etsimään maailman yksinkertaisimpien asioiden kautta. Kun Vattu lopulta oli jotakuinkin kuulolla, suoritti se jutut täysin keskittymättä, hutiloiden ja hälläväliä-meiningillä. Mitähän eritteitä sillä tällä kertaa pumppaa aivoissa veren sijaan? Harvoin allekirjoittanut menee suoraan satulasta varustehuoneeseen itkemään, mutta tämä ori osaa kyllä viiltää arasta paikasta arkaan aikaan.

20.03.2010, kouluvalmennus
Vattu on viime aikoina käyttäytynyt jokseenkin kurittomasti, joten täksi päiväksi olin järjestänyt meille valmentajan työskentelyämme seuraamaan. Alku oli hyvin kankeaa ja ori kaikkea muuta kuin yhteistyöhaluisella tuulella, mutta kun lämmittelyihin lisäsi hieman koukkuja, joihin tarttua, äkkäsi ori kyllä pian jutun juuren ja oli hienosti mukana. Saimme paljon hyödyllisiä vinkkejä ja Vattu runsaasti kehuja - kyllä, joskus tunnen jopa pientä ylpeyttä tästä tappokoneesta, varsinkin silloin, kun sitä ylistetään maasta taivaisiin. Upea tunnehan se on, kun miltei 170-senttinen ori vetää alla liikkeitä kuin suoraan oppikirjasta.

03.03.2010, kouluvalmennus
Tänään oli jälleen kouluvalmennuksen aika Vatulle. Riehumisen minimoimiseksi kävin ennen tuntia reippaalla pikamaastolla oriin kanssa, jossa ukko sai pitää silmänsä kunnolla auki, jottei se kompuroisi omiin koipiinsa lumihangessa tai liukastuisi ojien yli loikatessa. Kiivettiin muutamat jyrkät ylämäet umpihangessa (Kyllä, Vattu on tehnyt minusta uhkarohkean, sillä joka päivä se muistuttaa minua siitä, että kuollaan me kuitenkin) ja laukattiin syvässä lumessa suuria ympyröitä aina pienentäen ja kurveja tiukentaen. Maneesin palatessamme Vattu sitten jaksoi keskittyä hieman paremmin itse valmennukseen ja oli se varmaan ihan hyvillään myös lämpimämmästä ilmasta. Ori teki hienoja väistöjä, vaihtoja ja piaffekin sujui voimakkaasti ja rytmikkäästi. Hienoa Vattu!

15.01.2010, päiväkirjamerkintä
Kirjoittelusta on ollut hieman taukoa, mutta Vatulle kuuluu silti oikein hyvää. Se on kehittynyt hirmuisesti ja nykyään passaget, piaffet sun muut piffit ja paffit fiineine hyppyineen sujuvat tasaisen varmasti ja voimakkaasti. Kilpailuissa se on tehnyt hienoja tuloksia ja lista niistä alkaakin olla jo melkoisen pitkä - voisi ajatella, että tästä voi hyvinkin tulla sen viimeinen kilpailukausi, sillä enempää tuloksia se tuskin tarvitsee enää osoittaakseen hyvyyttään tai osaamistaan kellekään. Se vakuuttaa jo nyt radalla, enää pitäisi keksiä, miten se vaikuttaisi vähemmän vastenmieliseltä myös kouluratojen ulkopuolella.. Viime aikoina olen pistänyt merkille, kuinka jengi pitää etäisyyttä kilpailuissa ja varikon puolella, vaikka punaista rusettia ei hännästä löydykään. Oriin yleisilme on vain niin pirun hapan ja allekirjoittaneen raivoaminenkaan tuskin ensivaikutelmaa parantaa. Huoh.

27.12.2009, kouluvalmennus
Valmennus tänään meni täysin putkeen! Passage hoituu nopeasti oppivalta Vatulta nykyään hienosti, vaikka alkuun sen oli tietenkin vedettävät hirveät kilarit ja skitsofreniset kohtaukset, joista sitä piti tyynnytellä ja maanitella työntekoon melkoinen aika - no, onneksi vaivannäkö maksoi itsensä takaisin.. Oriilla on hyvä rytmi, ryhti ja poljenta, ja nyt valmentaja haluaisikin siirtyä piaffen viilaamiseen.. Tuskin siitä haittaakaan on ja tulokset tämän oriin kanssa ovat oikeasti todella mieltä lämmittäviä ja palkitsevia, mutta niistä huolimatta se on tallissa oma vittumainen ja idiootti itsensä, joka riehuu ja raivoaa. Katsotaan, mitä tapahtuu. Valmennuksessa ei kuitenkaan tapahtunut mitään traagista vaan kaikki sujui paremmin kuin hyvin!

19.12.2009, päiväkirjamerkintä
Vattu on kehittynyt lihaksistoltaan hyvin nopeassa ajassa todella paljon, sen lihakset näkyvät terveesti ja ovat hyväkuntoiset ja voimakkaat, mutta massaa mokoma kukkakeppi ei ole vielä ottanut kerätäkseen. Mikä ihmeen supernopea aineenvaihdunta tuolla hongankolistajalla voi oikein olla, ettei melko raskas ruokinta tehoa lainkaan..? Terve se kuitenkin on, vastikään kengitetty, tulee usein tarkastettua eläinlääkärin toimesta kisojen yhteydessä eikä sairas hevonen muutenkaan lihaksia kasvattaisi. Mikähän ihme tässäkin nyt on, kai se on hyväksyttävä, että kovin mahtavaa macho-Herkulesta Vatusta ei ikinä tule, vaikka se tietenkin vakuuttaisi koulutuomaritkin paremmin. Eletään sinisilmäisesti siinä uskossa, että tuomarit eivät ole vielä täysin korruptoituneita ja pelaa vain omaan pussiinsa.. Kotona treenailua on jatkettu ja oriin rytmitaju tuntuu parantuneen. Loppukuusta nähdään jälleen valmentajaa ja katsotaan, mihin suuntaan on menty.

06.12.2009, kouluvalmennus
Mikä onkaan parempi tapa viettää itsenäisyyspäivää, kuin treenata sekopäisen oriin kanssa passagea..? Tänään oli jälleen sovittu kouluvalmennus, jossa jatkettiin siitä, mihin viime kerralla jäätiin ja jota kotitreeneissä oli työstetty eteenpäin. Vattu on muuten pirun nopea oppimaan ja kehittymään, tänään se tuntui jo tanssivan paljon ponnekkaammin, vaikka ulkonäössä ei mitään muutosta lihaksiston suhteen näy. Ori jaksoi kulkea koko tunnin ajan melko keskittyneesti ja jotenkin se oli todella ylväällä tuulella, kuin tahtoen näyttää, että mitä sä ukko siellä kentän keskellä lässytät, kun arvon kuninkaallinen koni osaa jo kaiken täydellisesti tai vielä vähän paremmin. No, tämä tarkoitti tietenkin alkutunnista hevosen palauttamista maanpinnalle ja kuskin määräysvallan selventämistä, mutta asia ei ainakaan häirinnyt lopputunnista. Ori hoiti hommansa hienosti ja pian tuloksia päästään tsiigailemaan jo kilpailuissakin!

03.12.2009, kouluvalmennus
Vatun menneen kauden analysointi ja uuden suunnittelu johtivat siihen, että varattiin taas aikaa oikein kunnon kouluvalmennukselle kotitreenailun sijaan! Paikalle meitä valvomaan saatiin kunnollinen, kansainvälisestikin tunnettu valmentaja, joten odotukset olivat suuret ennen tunnin alkua - ja kaikki, mitä toivoin meidän käyvän läpi, myös toteutui! Vattu oli alkuun melko känkkäränkällä tuulella, mutta se saatiin jipotettua tehtäviin mukaan - kaikki sujui hienosti, kunnes saimme kunnon tylyn tykityksen oriin passagesta. Rytmi on kuulemma puutteellinen, eikä voimaa ole tarpeeksi - ai, eivätkö täydessä laukassa tehdyt vaihdot olekaan treenanneet oria huippuunsa rytmitajun saralla, ja no, jälkimmäinen olikin arvattavissa, Vattu kun on melko honkkelissa kuosissa. Miltei koko loppuaika treenailtiin passagea ja Vattu passitettiin valmentajan puolesta myös massankeräyskuurille.

01.12.2009, päiväkirjamerkintä
Elämä tämän ryökäleen kanssa ei ole ollut helppoa, mutta piru vie se on loistanut kilpailuissa! Sen kisakaudelle tuli vain pieni muutosta uuteen kotiin johtunut breikki, jonka ukko kuitenkin kiri nopeasti takaisin. Uusi koti, uusi kuski ja uudet rutiinit kilpailuihin liittyen eivät ole hetkauttaneet pätkääkään sen hienoja suorituksia, mikä on upea asia - vaikka toisaalta olisinkin toivonut, että se olisi muuttunut täysin meille tullessa, uusi ympäristö olisi saanut kyllä pehmittää sen luonnetta.. Vattu saa pitää toisen pienen loman joulun aikaan ja vuodenvaihteessa, mutta muuten sille on kyllä suunniteltu paljon kisoja ja valmennuksia pitkin talvea. Ehkä se olisi ensi kesänä jo valmiina eläkkeelle kisahommista, tässä tallissa nopea vaihtuvuus on plussaa sillä saralla!

05.11.2009, päiväkirjamerkintä
Vattu ei ole ollut tallissa kuin muutaman hetken ja silti raivostuttaa! Se on tuhonnut mielettömästi tavaraa ja sen kiukkuaminen saa työntekijätkin puremaan hammasta ja harkitsemaan lopputilin ottoa. Talikkoa tekisi mieli käyttää johonkin muuhun kuin paskanlappamiseen, nimittäin Vatun seivästämiseen kuin Zeus ikään tekisi salamalla, kun se ei vain osaa seistä aloillaan, tai kiljuu, tai hyppii tai potkii tai puree! Olisi niin helppoa, jos sen voisi yhtäkkiä taikoa paketiksi meetvurstia ja viedä jääkaappiin jäähylle. Rauhoituttuaan se pääsisi sitten takaisin tarhaansa.. Äh! Sen verran, mitä poitsulle on saatu satulaa selkään, on se kyllä ollut niiden hienojen kisatulosten ja monien puheiden arvoinen, mutta piru vie, suurin osa on kuitenkin tätä arkea tallin ja mutatarhojen lomassa.. Ei ole auvoista, ei.

03.11.2009, päiväkirjamerkintä
Allekirjoittanut on jälleen kerran ajautunut hullutuksiin Draceyn yllyttämänä. Paraatiponeihin on saapunut villi ja vaarallinen ori, eikä mikä tahansa ori tällä kertaa - höyrypäinen täysiverinen kaikenlisäksi, kaiken maailman poneja Draceyltä nyt on totuttu jo saamaan, mutta tämän veikkosen säkäkorkeus lähentelee 170 senttiä ja koipea, jolla hutkia ihmisiä päin naamaa, on monin verroin enemmän kuin persjalkaisilla welsheillä. Silti minun oli huolittava tämä Vattu-niminen roikale talliini, sillä minun kävi sitä niin kovasti sääliksi, kun se purki aggressiotaan yksin myöhäissyksyn mutaisessa tarhassa. Upea kilpahevonenhan tuo on, sillä on jo kasvattajansa kanssa saatuja hienoja, ei, upeita kilpailutuloksia ja maanmainio suku, mutta silti puntti lievästi tutisee.. No, katsotaan mitä tapahtuu.

    Kilpailut

Vatulla kilpaillaan vain KRJ:n alaisissa kouluratsastuskilpailuissa. Huomaathan, että kalenteriin merkitään vain sijoitukset ja voitot?

Sijoituksia: 51 kpl

06.11.2009 Ramones, Grand Prix (KRJ) - 5/30
06.11.2009 Ramones, Grand Prix (KRJ) - 1/30
05.11.2009 Ramones, Grand Prix (KRJ) - 2/30
05.11.2009 Ramones, Grand Prix (KRJ) - 5/30
05.11.2009 Ramones, Grand Prix (KRJ) - 5/30
01.11.2009 Barrier Showjumpers, Vaativa A (KRJ) - 2/30
31.10.2009 Barrier Showjumpers, Vaativa A (KRJ) - 1/30
31.10.2009 Västerby, Helppo B (KRJ) - 1/50
30.10.2009 Västerby, Helppo B (KRJ) - 4/50
29.10.2009 Västerby, Helppo C (KRJ) - 4/50
28.10.2009 Västerby, Helppo B (KRJ) - 4/50
28.10.2009 Västerby, Helppo A (KRJ) - 6/50
27.10.2009 Barrier Showjumpers, Vaativa A (KRJ) - 3/30
26.11.2009 Barrier Showjumpers, Grand Prix (KRJ) - 5/30
25.10.2009 Viehättävä, Vaativa A (KRJ) - 2/30
25.10.2009 Zuruch, Grand Prix (KRJ) - 1/100

04.11.09, KRJ, GP : 04/50
06.11.09, KRJ, GP : 02/30
07.11.09, KRJ, GP : 03/30
06.12.09, KRJ, GP : 02/30
27.11.09, KRJ, int II : 02/60
27.11.09, KRJ, int I : 04/35
28.11.09, KRJ, int I : 04/35
06.09.10, KRJ, vaA : 06/50
21.09.10, KRJ, vaA : 05/40
28.11.09, KRJ, int I : 03/35
29.11.09, KRJ, int I : 05/35
29.11.09, KRJ, int I : 05/35
29.11.09, KRJ, int I : 01/35
01.12.09, KRJ, int I : 04/35
01.12.09, KRJ, int I : 01/35
03.12.09, KRJ, int I : 03/35
03.12.09, KRJ, int I : 01/35
03.12.09, KRJ, int I : 02/35
04.12.09, KRJ, int I : 02/35
04.12.09, KRJ, int I : 01/35
04.12.09, KRJ, int I : 01/35
05.12.09, KRJ, GP : 02/25
05.12.09, KRJ, GP : 01/25
05.12.09, KRJ, GP : 02/25
05.12.09, KRJ, GP : 01/25
06.12.09, KRJ, GP : 03/25
25.11.09, KRJ, int II : 03/30
11.12.09, KRJ, int II : 03/36
12.12.09, KRJ, int II : 04/36
12.12.09, KRJ, GP : 05/40
12.12.09, KRJ, GP : 03/40
08.12.09, KRJ, GP : 01/40
09.12.09, KRJ, GP : 05/40
04.09.10, KRJ, GP : 07/89
20.09.10, KRJ, vaA : 03/40

 

Vanishing Emotions x on virtuaalihevonen.
Kaiken materiaalin © dani 2013, ellei toisin ole mainittu. Kopiointi kielletty!