Talaith Dawn VH-66210


Virallinen nimi	Talaith Dawn	Säkäkorkeus	121 cm
Lempinimi	Talaith	Syntynyt	13.03.2009, VHKR
Rotu	Welsh mountainponi	Sukupuoli	Tamma
Väri	Musta	Kasvattaja	Paraatiponit
Omistaja	dani	Painotus	Koulupainotus

Koulutustaso: heA, 30 cm
Käyttö: Kisaponi

Saavutukset: --

Taustaa

Upeasukuinen Talaith on allekirjoittaneenn oma kasvatti toisessa polvessa - tulevaisuuden koulukenttien kuningatar ja superperiyttäjä, joka elää tosin tällä hetkellä hieman kiven alla turhan yleisen sukunsa takia. Kasvatuskäyttöön on parempi panostaa, kun varsoille on kysyntää joskus tulevaisuudessa!

Luonnekuvaus

Talaith on isänsä tapaan hieman kärsimätön ja koko ajan jotakin tekemistä vailla oleva poni; tamma kuuluu tallin karkureihin, aidoista läpi puskeviin hilpuritilleihin, joille ei oikein tunnut mitenkään saavan selväksi, että ne aidat ovat ihan syystä rajaamassa otusten ulkoilutilaa. Talaithille tuntuu välistä tuottavan huomattavia vaikeuksia keskittyä itse tarhailuun, siis nuokkumiseen, toisten hevosten kanssa riehumiseen tai syömiseen - muiden silputessa yösyötäviksi tarkoitetut yhteiset heinät parempiin suihin, kiertelee ainoa musta tamma aidan vierustaa tarhaa ympäri, pudottelee suolakiviä mennessään ja kaataa yhteisen juomaämpärin. Lauman vaikuttavimpien tämän sitten huomatessa saa Talaith-parka kyytiä ja lauma kirkuu janoaan aamuviideltä.
Tomppeli-Talaith!

Käsiteltäessä Talaith osaa useimmiten käyttäytyä ihmisiä kohtaan ihan mallikkaasti, tamma ei pure eikä potki, luimi tai juokse yli; mutta seisoa paikoillaan se ei oikein tahtoisi. Siksi se ei ehkä ole aivan pikkulasten hoidokiksi sopiva, kun heinäkasankaan edessä se ei osaa asettua aloilleen, syö ensin hieman heiniään, talloo ne sitten ja pyörii hermostuneena kun ruoka meni aivan turpeeseen eikä sitä ole enää mukava syödä! Kaikista helpointa otusta on käsitellä sidottuna käytävällä, missä tamma pääsee myös tiirailemaan kaiken keskeltä tallin tapahtumia, ja mikäs sen parempaa!

Harjauksen suhteen osaa poni tosin myös olla nirso. Yhyy, painoit liian kovaa kumisualla ja mahani heilahti epämukavasti! Yhyy, sähelsit piikkisualla huolimattomasti ja menetin silkkisiä jouhiani! Selvästi myös emäänsä tullut tyttö tämä on, huh huh! Mikä sitä ei kutita liikaa, tuntuu epämukavalta ja saa silmät pyörimään kuopissaan. Hoitajan kannattaa pyrkiä noin suuntaa antavasti noudattaa tamman reagointia, mutta liian lepsuksi ei sovi alkaa tai Talaith on pian niskan päällä eikä meinaa asemastaan millään luopua. Kainaloiden ja vatsan harjaaminen on aivan hirveää tamman mielestä, ja näitä alueita harjatessa kannattaa ohikulkijoiden varoa tamman leukoja. Päänharjaaminen sujuu yllättäen nätisti, Talaith ei ole koskaan kiskonut päätään tilanteesta karkuun.

Kaviot Talaith nostaa kyllä pyynnöstä, mutta nopeasti ja hutiloiden; kannattaa olla alituiseen valmis tarttumaan siitä koivesta, ettei otus kerkiä vetämään sitä takaisin lattiaan tai astu ristiin jaloillaan. On myös aivan turha kuvitella tamman muka itse kannattelevan jalkaansa, mutta onneksi Talaithin kaltaisen pikkuisen ponin kohdalla painosta ei ole ongelmaa.
Kengittäjä on ehdottoman pelottava kaveri, jota Talaiht jaksaa aina katsella silmät lautasiksi levinneinä otsatukkansa alta. Tutun hoitajan rapsutellessa vieressä toimenpide sujuu kuitenkin yleensä ongelmitta, vaikka Kenkä-Erkki kyllä pystyisi tamman aisoissa pitämään, vaikka se vähän venkoilisikin. Eläinlääkäri ei kuulu tämän tytön suosikki-ihmisiin, mutta osaa kuitenkin yleensä käyttäytyä ihan nätisti, varsinkin mikäli vain vähän tutkitaan onko mikään vialla - useinhan ei ole ja tamma pääsee säikähdyksellä.

Pesusta Talaith ei niinkään välitä, ja se kyllästyy nopeasti vesiletkuun, ämpäreihin ja sieniin ympärillään; niiden päällehän voisi vaikka hyppiä! Tamma tulee sitoa kunnolla kiinni, muttei missään nimessä saa jättää sitä yksin - otus on nimittäin herkkä saamaan vetopaniikkia riehuessaan. Otusta saa vaan kieltää napakasti säätämästä omiaan koipiensa kanssa pesutilanteen aikana.
Varustaminen saa pienen varjosielun mutristelemaan turpaansa pahan suovasti; prkl, jos sinne selkään on kerta joka päivä kiivettävä, eikö sitä voisi tehdä hevoselle helpommaksi ja jättää ne turhat härpäkkeet pois? Kuolaimille Talaith avaa suunsa vasta kun hoitajan sormet ovat rannetta myöten sen suussa, ja varmasti se jauhaa leukojaan niin että turparemmin kiristys käy lähes pirulliseksi askareeksi. Satulastakaan tamma ei pidä, pullistelee hieman vyötä vastaan ja voi vilauttaa hampaitaan kiristäessä - ethän vieläkään heilu aivan siinä tamman turvan juuressa tai lihaasi voi löytyä ponin leukojen välistä?

Ratsastaessa Talaith on ehdottoman reipas, joten onneksi edes jossain on sen välillä ylikierroksilla käyvästä moottorista hyötyä. Pieni poni on myös yleensä tallissa seisoskelunkin jälkeen notkea, tai vähintäänkin pienellä työllä pehmenevä ja notkistuva tapaus.
Mutta täydellinen minkä tahansa teurastajan selässään kestävä automaatti ei tämä suinkaan ole. Poni tarvitsee täydellisesti ajoitetut, tarkat ja pehmeät avut halutakseen liikkua yhtään mihinkään suuntaan, ja se vetää melko helposti herneet nenään esimerkiksi pohkeilla paukuttelusta tai niistä iänikuisista ohjista kiskomisesta - kylmäpäisenä se ei osaa pysyä, ja valita itselleen miellyttävintä vaihtoehtoa, vaan se menee aivan sekaisin lähtien mahtipontisella hyppypompinnalla pudottamaan matkustajaansa - hei haloo, ei kauniita naisia miten tahansa saa kohdella!

Ratsastajan osatessa ratsastaa sopivalla rauhallisuudella ja tarkkuudella on Talaith kokoonsa nähden todella upea ratsu. Se kulkee mielellään oikein päin ja myös oikeassa muodossa esitellen hienoja, irtonaisia liikkeitään, joissa varsinkin ravissa sillä on ihanteellinen takajalkojen tekniikka. Mitkään kouluradan temput eivät tunnu pienelle mustalle tammalle liian vaikeilta, vaan se kulkee mielellään ja suuren työmoraalin omaavana huolellisesti tehtävät sataprosenttisesti alusta loppuun lintsaamatta - vaikka kyllä tämäkin mielellään vauhtia hidastaa ja uraansa pienentää, mikäli ratsastaja antaa siihen mahdollisuuden! Varsinkin lisäyksistä on tamma saanut kiitosta, eteenpäin on aina paljon mukavampi kulkea kuin pikkuisessa paketissa hitaasti…

Hypätessä Talaith on ystävän sanalla surkea. Surmansyöksyt ovat se ensimmäinen vaihtoehtoa kaikilla 20-senttistä ristikkoa korkeammilla esteillä, pomput alkavat vähintään kaksi metriä liian aikaisin ja ylitys on kieltämättä hupaisa tamman silmien pyöriessä päässä ja jokaisen jalan sojottaessa kangistuneena eri suuntaan. Tämä lienee osasyy siihen, ettei ponista koskaan tullut hyppääjää..

Maastossa neiti käyttäytyy varsin nätisti, se on vaan vielä hieman tavallista reippaampi ja lähtee helposti lapasesta mikäli ratsastaja ei pidä varaansa. Välillä tamma leikkii säikkyvänsä rapisevia lehtiä tai tien poikki juoksevaa oravaa, mutta oikeasti se ei kyllä noin arkisia asioita pelkää. Ratsastaja vaan patistaa eteenpäin, niin "vaarat" unohtuvat pian.

Suku

isä Rowland's Wild Nemo wm	ii. VIR MVA Ch Keith MV wm	iii. VIR MVA Ch Clawer Avenue wm
		iie. Arianrhod YLA2, wm
	ie. VIR MVA Ch Missway's Mellie Mermaid wm	iei. VIR MVA Ch Moonbeam Yates VWY-II, wm
		iee. VIR MVA Ch Tyford Birdie KTK-II, YLA2, VWY-II, wm
emä Try Or Die wm	ei. Missway's Cefin KRJ-I, YLA2, VWY-II, wm	eii. VIR MVA Ch Genims Micklee KTK-II, YLA3, VWY-III, wm
		eie. VIR MVA Ch Tyford Brilliant YLA2, wm
	ee. VIR MVA Ch J'Fea YLA2, wm	eei. Blenn Yjei wm
		eee. d'Thandra YLA2, wm

Tasan kolmipolvinen hieno, joskin melko yleinen suku, allekirjoittaneen kasvatti toisessa polvessa! Jalostuskäyttö ajankohtaistuu vasta kun nuo yleisemmät nimet alkavat harvinaistumaan..

Jälkeläiset

Talaith ei ole tarjolla welshponijalostukseen!

20.07.2009 o. Taffy Dawn (i. Music's Deverril), omistaja: Dani

Valmennukset ja päiväkirjan poikanen

Ei Talaith ole vielä missään käynyt..

Kilpailut

Talaithilla kilpaillaan pääpainoisesti KRJn alaisissa kilpailuissa. Huomaathan, että kalenteriin merkitään vain sijoitukset ja voitot?

Sijoituksia: 0 kpl

kisa
kisa
kisa
kisa

Talaith Dawn on virtuaalihevonen.
Kuvat © Anthony Booth
Kaiken muun materiaalin © dani 2010, ellei toisin ole mainittu. Kopiointi kielletty!