otsikko
Etusivu      Talli ja tilat      Oriit      Tammat      Toiminta      Muuta

 

    Honoria Dawn VH11-024-0115



  

  Virallinen nimi   Honoria Dawn   Säkäkorkeus   120 cm
  Lempinimi   Honoria   Syntynyt   05.01.2011, VHKR
  Rotu   Welsh mountainponi   Sukupuoli   Tamma
  Väri   Voikko   Kasvattaja   Paraatiponit
  Omistaja   dani VRL-03561   Painotus   Koulupainotus

Koulutustaso: heA, 60 cm
Käyttö: Kisa- ja siitosponi

Saavutukset: KTK-II, 18 + 18 + 17 + 18 = 71 p. 20.09.2011
                     "Hyvät tyypit, kaunis pää, ylös asettunut kaula,
                     tiivis runko, hyvä takaosa, hyväasentoiset jalat."

                     VIR MVA Ch, arvonimi myönnetty 14.12.2011.
                     VWY-II, 8,5 + 6 + 6 + 23,5 + 5 = 49p. Tilaisuuden paras poni! 12.10.2014

4-vuotias 05.05.2011

    Taustaa

Honoria on allekirjoittaneen ainoan tuontitamman esikoinen ja yksi uusimmista ja ainoista mountaintammalinjoista, joiden parissa aion itseäni työllistää.

    Luonnekuvaus

Honoria on tallin voikko vatipää - tytär putosi kauas puusta, kun ihanan emän jälkeläisestä kasvoi angstinen ja verta turvastaan kerjäävä ryökäle. Tamma ei ole äkäisen ilmeensä ja rullalle väännetyn turpansa kanssa mikään elämää piristävä päivänsäde, mutta vanhetessaan siitä on tullut kuitenkin melko vaaraton. Hankala teini-ikä on vihdoin hellittänyt otteensa, eikä Honoria enää potki, ryysi niskaan tai pure syyttä. Osaava käsittelijä osaa pitää ponin ruodussa, vaikkei se kaikista mukavinta puuhaa olisikaan.

Ketjuriimunnarusta ei silti ole vieläkään voinut luopua. Honoria ei enää nouse kahdelle jalalle ihmistä vasten tarhasta hakiessa, mutta taluttaessa se on vieläkin melko kiireinen - tamma sinkoilee kuin pistoksissa joka suuntaan, kyttäilee oriiden tarhoihin ja irvistelee ohikulkeville poneille. Ei ole ihmeellistä, että ryhdikkäästi korkeita steppiaskeleita ottavaa Honoriaa voidaan kaukaa katsottuna luulla oriiksi - ei meidän tallissa taida olla muuta tammaa, joka kirkuisi olemassaoloaan ympäri tallipihaa yhtä innokkaasti kuin tämä otus.

Kunnioituksen puutetta ei kuitenkaan kannata alkaa selvittää taluttaessa - viisainta on vain käppäillä itse oikeaan suuntaan, pitää tiukasti tammasta kiinni ja antaa sen luikerrella perässä. Honorialla on välillä vähän turhan suuria luuloja itsestään, eikä sen ego tunnu aina mahtuvan sen pieneen kroppaan, mutta hiljaisessa ja varjoisessa tallissa se on rauhallisempi ja valtataisteluita hoitajan ja ponin välillä voidaan suorittaa vähemmällä draamalla. Sen karsina on sijoitettu käytävän perään parin itseään vanhemman ja suuremman ponin taakse, joten karsinassaan sillä ei ole liikaa provosoivaa hälinää ympärillään. Hoitaessa se on silti syytä sitoa kiinni, sillä se varsinkin pitkään tarhassa oltuaan tykkää kiertää karsinansa ympäri ainakin 30 kertaa ja nuuskia jokaisen turvehiukkasen kahteen kertaan, ja se vetää herkästi herneet nenäänsä, jos sitä koetetaan väkisin vaikka harjasta nyppimällä seisottaa aloillaan. Honorian silmiä kohti ei ole muutenkaan mitään syytä huitoa vaikkapa otsatukkaa tavoitellen, sillä tuntiessaan itsensä ahdistetuksi se kyllä näykkäisee epäröimättä.

Kiinnisidottuna Honoria ei ole sen kummempi hoitaa kuin se pystyyn puoliksi kuollut suomenhevosruuna muistojemme ratsastuskouluilta. Se vilkuilee hoitajaansa ehkä hieman happamana, mutta kunhan käsittelyssä ei liikaa kuhnailla, pysyy rauha tamman karsinassa. Varustaminen on helppo nakki ja kaviotkin pysyvät ylhäällä, vaikka liian pitkästä kolmella jalalla seisoskelusta Honoria ei pidäkään ja voi koettaa riuhtaista jalkaansa hoitajan otteesta. Poni on kuitenkin pieni ja kengittäessä Kenkä-Erkki vain naurahtaa sen epätoivoisille yrityksille vetää jalkansa hänen otteestaan.
Harjauksen tai muun käsittelyn jälkeen tamma on myös helpompi lastata. Kun se on saanut vähän aikaa rauhoittua karsinansa varjoissa, on se helpompi saada juoksutettua ramppia pitkin traileriin - ja kyllä, Honoria tulee koppiin vain ravissa.

Satulan alla tamma on yksi vihoviimeinen vipeltäjä - kavioista kuuluu vaan kipikipikipi kun tamma kipittää kaviouralla eteenpäin kaula suoraksi eteen ojennettuna ja korvat tiukasti niskaan painettuina. Tammassa riittää energiaa ja kovapäisyyttä ja varsinkin alkutunnista sitä saa ratsastaa reiluilla avuilla, se kun tykkää paahtaa aivan oman päänsä mukaan, mikä ei asioiden aikaansaamisen kannalta ole lainkaan hyvä juttu. Honoria on täyttä eteenpäin kiihtyvällä vauhdilla valuvaa vahaa, joka tulee ottaa määrätietoisesti ohjan ja pohkeen väliin. Se edellyttää kunnon pidätteitä, taivuttelua sekä myös eteen ajoa. Eihän tamma täysillä viipottaessaan mitenkään elegantisti liiku.

Puomit ja kavaletit on havaittu hyväksi avuksi Honorian verryttelyssä, vaikkei tamma hyppäämisestä perustakaan. Kaikki keinot kannattaa huomioida ja toteuttaa, sillä toimiessaan sopivan määrätietoisen ja rautanyrkillä tammaa ohjastavan kuskin alla on Honoriaa ilo katsella. Se on yritteliäs ja niin pirun näppärä pikku kouluponi - notkea, elastinen, ryhdikäs ja liikettäkin löytyy vaikka muille jakaa. Ilmaiseksi se ei anna mitään, mutta paikkansa tietäessään se ei turhia laita hanttiinkaan.
Kilpailuissa Honorialle on syytä tunkea korvatulpat korviin verryttelyssä ja koettaa pitää se mahdollisimman kiireisenä. Hälinän ja melun keskellä tamma provosoituu herkästi vieraiden ponien läsnäolosta ja parhaaseen mahdolliseen suoritukseen tähtäävä työskentely verryttelyssä menee helposti harakoille, jos tamma keskittyy vain muiden ratsukoiden kyttäämiseen.

    Suku

 isä Fn Calembel Radon
    KTK-II, KRJ-II, VWY-II, vkk, 121 cm, wm
 ii. Calembel Rwein
    120 cm, wm, evm
 iii. Calembel Rahvin
    122 cm, wm, evm
 iie. Calembel Mithril
    118 cm, wm, evm
 ie. Gleis Fliander GB
    118 cm, wm, evm
 iei. Immortal Randon
    120 cm, wm, evm
 iee. Windsborn GB
    112 cm, wm, evm
 emä Aodhfin Heather
     VWY-C, vkkkm, 120 cm, wm
 ei. Tiarnan Seleven
      rnkm, 122 cm, wm, evm
 eii. Llawenydd Sorley
    rn, 121 cm, wm, evm
 eie. Tiarnan Tristana
    rtkm, 121 cm, wm, evm
 ee. Aodhfin Hafren
    vkk, 116 cm, wm, evm
 eei. Sybil Branwalather
    rn, 118 cm, wm, evm
 eee. Gorawen Aur Heledd
    vkk, 115 cm, wm, evm

Honorialla on uusia linjoja edustava yksipolvinen suku, ja se on perinyt kummaltakin vanhemmaltaan iki-ihanan voikkovärityksen! Emänsä esikoisena sen suku ei voi ainakaan vielä olla liian yleinen!

    Jälkeläiset

Honoria on tarjolla welshponijalostukseen!

28.12.2011 t. Harmony Dawn (i. Anfarwol Rhudd Ddraig), omistaja: Juli
02.05.2012 o. Humphrey Dawn (i. Nybergs Fleshjack), omistaja: Annika N. / Freistingar
29.04.2013 t. Hanya Dawn (i. Cedion Wynfor), omistaja: Ibbe, Silence Ponies

    Valmennukset ja päiväkirjan poikanen

Honoria osallistui Harley Studissa järjestettyyn ryhmävalmennukseen 15.03.2012
Valmentajalta saatiin seuraavan laista palautetta: "Honoria oli koko tunnin ajan erittäin energinen, joten paljon sen kanssa sai tehdä töitä että se ei koko aikaa juossut kaula pitkällä hirveää vauhtia eteenpäin. Käskin ratsastajan tekemään selkeämpiä apuja ja käyttämään paljon puolipidätteitä. Kun valmennus eteni, Honoria ehkä hieman alkoi kantaa itseään mutta kun ratsastaja hipaisi liikaa pohkeella kylkeen, jatkoi se taas pää pitkällä lönkyttelyä. Muista huomioida myös omat nyrkit että ne ovat pystyssä, samoin pyysin kuvittelemaan että päästä lähtee siima ylöspäin, ettet tuijota koko ajan maata tai ponin korvia. Näillä ohjeilla Honoriaa saatiin taas paremmin ohjan ja pohkeen väliin, tamman menokin alkoi näyttää jo mukavalta. Tämä tietää vain lisää harjoitusta, lisää harjoitusta ja lisää harjoitusta."

Yksityinen kouluvalmennus 06.02.2012, valmentajana pipariina
"Saavun maneesiin ponin ja sen omistajan kanssa. Honoria luimii jo aluksi ja vaikka kuulemma monesti ollaan maneesissa oltu, poni kiukkuilee eikä suostu tulemaan pelottavasta ovesta kuin sinkoamalla sisälle. Huokaisen, koska valmennuksesta saattaa tulla hyvin raskas - niin omistajalle kuin valmentajallekin.
Ratsastajan noustessa selkään kaivan taskustani valmennussuunnitelman. Ilmoitan lyhyesti valmennuksen aiheena olevan Honorian ongelmakohdan, eli ratsastaja-hevos-yhteistyön, ja selvitän joitain tunnin pääaiheita. Honoria pureksii kuolaimiaan ja tuhisee, kun ratsastaja pyrkii hillitsemään sitä alkukäynneissä. Ohjaan ratsastajaa ottamaan ohjat kunnolla käteensä ja korjaamme aluksi vähän istuntaa.

Poni kulkee reippaasti, mutta käsken ratsastajaa huomioimaan myös sen, että se kulkee pyöreästi käyttäen selkälihaksiaan eikä vain tikitä eteenpäin. Aloittelemme erilaisilla kaarevilla urilla, jotta saamme ponin taipumaan ja antamaan myöten, ja pikku hiljaa eteenpäinkarkaavasta kipittävästä pikkuponista aletaan saada enemmän kouluratsun näköistä. Ohjaan ratsukon siirtymään raviin ja teemme muutaman taivutuksen myös tässä askellajissa. Ravista päädymme työstämään myös pysähdyksiä, jotta Honoria ei pääse kaahottamaan täysin oman päänsä mukaan, ja ensimmäisten liian pitkien pysähdysten jälkeen poni alkaakin toimia hyvin. Tamma pureskelee kuolaimiaan ja nakkelee päätään kapinoinnin merkiksi, mutta ratsastaja pitää sen hyvin hallinnassaan.
Kun pyöreä muoto ja ratsastajan kuuliaisuus on saavutettu, siirrymme vaativimpiin liikkeisiin. Lopputunnin treenaamme takaosankäännöstä, jossa Honorialla on ollut aiemmin ongelmia ja myös ravilisäyksiä. Valmennuksesta jäi hyvä mieli, koska saimme ponin toimimaan erittäin hyvin alkuvaikeuksien jälkeen. Honoria on hyvin näppärä pieni koulutamma kun sen saa toimimaan, ja ratsastaja selkeästi jo tuntee sen tavat hyvin."

28.12.2011, päiväkirjamerkintä
Ja tänään syntyi sitten Honorian esikoinen, upeasta suvusta polveutuva pieni voikko neiti! Varsominen sujui ensikertalaiselta hyvin, joskin se sen karsinaan asennetun kameran kautta näyttikin alkuun olevan sangen ymmällään ja hämillään, että mitäs nyt pitäisi tehdä. Se oli jo muutaman päivän ollut melko levoton, joten on myös Honorian kannalta helpotus, että varsa syntyi ajallaan. Ja kovin se on suojelevainen vauvaansa kohtaan - ei päässyt allekirjoittanut ensikerralla kurkkaamaan varsaa lähempään, vaan sitä piti katsella kauempaa karsinan oven takaa. Myöhemmin paikalle tullessani tamma oli kuitenkin rauhoittunut ja päästi minut tsekkaamaan varsan. Ja voi että se on ihana! Aivan kuin emänsä kopio! Joskin toivottavasti parempi luonnoltaan.. Aika näyttää!

14.12.2011, päiväkirjamerkintä
Honoria on viime aikoina saanut elellä aika lailla omissa oloissaan. Kantakirjauksen jälkeen se sai puuhailla omia touhujaan pihatossa ja pidimme vain sen peruskuntoa yllä ratsastelemalla ja jumppailemalla sitä harvakseltaan. Jokin aika sitten Honoria kävi treffaamassa Anfarwolissa esikoisensa isää, upeaa cremelloa oritta Anfarwol Rhudd Ddraigia. Tiineksihän tamma paukahti ja nyt se on lähinnä kasvatellut mahaansa ja talvikarvaansa.
Vaan eipä vielä päässyt Honorian elämä jämähtämään tylsään siitosponin arkeen! Anoin sille sen näyttelytulosten perusteella virtuaalisen muotovaliochampionin arvonimeä, joka myönnettiin virallisesti tänään! Se on hieno lisä tämän kullanvärisen hirviön meriittilistaan, jota onkin saanut työllä ja tuskalla kasvattaa, että edes joku tammassa vakuuttaisi tulevaisuudessa varsojen ostajat ja muut kasvattajat. Ei se mikään herranenkeli ole, mutta vilkaiskaapa tätä saavutusten listaa.. Hieno Honoria on, meidän oma terroristiponi!

20.09.2011, päiväkirjamerkintä
Pelätty, tärkeä päivä koitti jälleen aivan liian aikaisin. Harjoitukset olivat jääneet retuperälle ja kaikki oli muutenkin aivan kesken. Honoria pukkasi varhaista talvikarvaa ja sen takkuinen kuontalo oli siistimättä. Ei voi mitään! Lastaus oli jälleen yhtä tahtojen taistelua, varsinkin, kun oreista meiltä lähti kantakirjattavaksi toinen luupää nimeltä Arthur, jonka kiukuttelu näytti kaikkea muuta kuin hyvää esimerkkiä. Yllättäen saimme kuitenkin taistelusta huolimatta ponit koppiin ajallaan ja matkakin sujui yllättävän rauhallisesti. Onnistuimme luultavasti kerrankin varaamaan noille syöpöille tarpeeksi matkaevästä..

Paikan päällä Honorian tuli sitten esitellä walesilaista temperamenttia loikkimalla takajaloilla ja kiljumalla kuin hullu. Se ei olisi oikein välittänyt viime hetken puunailuista ja kun muut lämmittelivät hiekkakentällä reippaassa ravissa, tultiin me Honorian kanssa verryttelyyn kiitolaukalla ja sitten veivattiin ees taas, kun emme osanneet päättää, mihin suuntaan liikkuisimme. Minä halusin eteen, mutta Honoria olisi suosinut pakkia. Lopulta päädyimme kuitenkin tuomareiden eteen ja ilmeisesti tamma oli saanut purettua enimmät kiukkunsa meikäläiselle! Kehässä se tepsutteli huomattavasti rennompana, mitä nyt hyöri ja pyöri jonkin verran, kun olisi pitänyt seistä, ja huuteli muille poneille. Tälläkin sirkuksella sille napsahti kuitenkin kakkospalkinto! Ja millä kehuilla! On hyvät jalat, runko ja takaosa, eikä päästäkään tullut kuin hyvää palautetta. Tämä oli ehdottomasti positiivisin yllätys, jonka Honoria on koskaan onnistunut allekirjoittaneelle järjestämään! Hieno on poni! Ja kotona sitä odotti ansaitusti hermoloma tarhan kauimmaisessa kolkassa kera suuren porkkasangon.

15.09.2011, päiväkirjamerkintä
Uskomatonta, mutta totta, raggarineitimme Honoria on onnistunut hamstraamaan itselleen siinä määrin sertejä, että se sai oikeuden osallistua kantakirjaustilaisuuteen. Ja tottahan tilaisuuteen on tartuttava! Jos tällainen viiripää on onnistunut keräämään muotovaliosertejä, niin se totta vie on ollut upean rakenteen ja liikkeiden, ei suinkaan hyvän käytöksen ansiota, sellainen monsteri Honoria on välillä ollut.
Tänään päätin sitten hieman verestää tamman muistoja esiintymisestä ja koko hommahan päätyi tietenkin ihan reisille. Ravissa Honoria lönkötteli tahmeasti perässä ja kun sitten revin pelihousuni ja kerran reippaammin kannustin sitä nopeuttamaan liikehdintäänsä, sinkosi poni pukkilaukalla vastakkaiseen suuntaan. Täystumpelo tallityöntekijämme Keke oli myös jättänyt perässään maneesin oven rakoselle, ja siitä raostahan Honoria puikahti suvereenisti ulos. Ei muuta kuin soittoa perään, että talliin tulee kohta irtonainen poni, pistäkäähän ovet sen perässä kiinni.. Huoh, ja se kantakirjaustilaisuus on ensi viikolla! Sormet ja varpaat ristiin.

Heijastuksessa 14.06.2011 pidettyjen KRJ-kilpailuiden voittotarina:
Onhan se joka vuosi samanlaista kauhua. Jostain ne aina yllättävät sillä hetkellä, kun niitä vähiten osaa odottaa. Kun korvan juuressa kuuluu varoittava epämääräinen surahdus, nousee meikäläisellä niskavillat pystyyn siitä huolimatta, että eletään yhtä kesän kuumimmista päivistä ja aurinko porottaa suoraan keskipäivän taivaalta laittaen pääni kiehumaan kypärän sisällä. Se surina saa varovaiseksi, suorastaan vainoharhaiseksi, sellainen pieni on aivan liian usein tehnyt itsemurhaiskun suoraan silmäkulmaani tai pahimmassa tapauksessa hieman suurempi yksilö koettaa samaa Honorian sieraimeen. Iljettävää.

Tämä päivä ei tietenkään ollut poikkeus. Yksi sellainen suurehko vaikutti rakastuneen täysin Honoriaan ja pörräsi ärsyttävästi ympärillämme koko ajan. Surrsurrsurrsurr vrrrhh srrhh srrrvrrr. Tamma stressasi jo verryttelyssä tajuttomasti, veuhtoi hännällään, luimi ja ravisteli itseään lähes jatkuvasti, mutta en minä sitä siitä syytä. Kyllä minäkin toisaalta närkästyisin, jos olisin kaunis voikko poni ja joku pieni siivekäs luulisi minun olevan valtava auringonkukka.

Radalla tilanne vain paheni. Syrjemmässä olevalta verkka-alueelta kun päästiin huolellisesti avoimena pidetylle, pöllyävälle hiekkakentälle, ei ollut kellään mitään hymyilemistä. Sen koko päivän ajan mukana roikkuneen ryökäleen lisäksi radalla Honorian häntään kertyi useampikin vastaava ja ne pysyttelivät menossa mukana suristen ja kiitäen villisti sinne tänne, lumoutuneina ponin pitkistä häntäjouhista. Niiden intiaanitanssi sai tammankin sekoamaan ja pomppimaan jännittyneesti, vaikka hylkyhän siitä seurasi. Haluaisinpa nähdä, kun tuomari itse liikkuu puhtaasti viisikymmentä surriaista takaliston alla.

Helvetin kärpäset, oikeasti.

22.02.2011, päiväkirjamerkintä
Honorian kiukuttelu ei ota laantuakseen, vaikka viime aikoina on kokeiltu ties mitä poppakonsteja hevoskuiskaamisesta hevoskarjumiseen, joten nyt ei auta, kuin laittaa kova kovaa vasten. Eipä tiedä uhmaikäinen Honoria, millaisen vastuksen se on itselleen valinnut.. Tänään suuntasimme Honorian ensimmäisiin näyttelyihin Moniet Welsh Poniesin tiloihin ja kun ei tamma suostunut tulemaan hyvällä, niin tulkoot sitten pahalla. Jo lastaus aamutuimaan kotitallilla oli yhtä taistelua, kun tammaa sai peräjälkeen vetää ja työntää koppiin. Lopulta se sitten istahti pyllylleen lastaussillan eteen hampaat irvessä. Ankaran kiroamisen jälkeen keksin tuoda koppiin ensiksi hurmaavan oriimme Nymfon, jonka houkuttelemana Honoriakin sitten lopulta nousi ramppia ylös.

Ajomatka oli täyttä painajaista, pelkäsin meidän singahtavan ojaan millä sekunnilla tahansa, kun Honoria pogosi taukoamatta kopissa. Näyttelypaikalla se riistäytyi käsittäjältään ja juoksenteli iloisesti oritarhojen luo aiheuttamaan kaaosta. Mikäli tuomari ei olisi nähnyt sen piilevää potentiaalia, olisin kutsunut makkaratehtaan poitsut hakemaan Honorian sen sileän tien. Mutta ei, tammanpirulainen voitti oman luokkansa! Se valittiin koko shown parhaaksi nuoreksi ja päätyi ensikertalaisena BIS-kehään! Ja minä kun olen haukkunut meidän uutta näyttelytähteä laihaksi laamaksi! Monietista saatu irtoserti pisti ison kiven pyörimään. Honoria saa elää ja kohta se saa osallistua uusiin näyttelyihin!

12.02.2011, päiväkirjamerkintä
En tiedä, missä on menty vikaan, onko jompikumpi Honorian vanhemmista upeista ulkomuodoistaan huolimatta siltikin geneettistä jätettä vai aiheuttiko ankara talvi sittenkin jonkinlaisen puutostilan emätammalle vaikeuttaen varsan aivojen kehitystä, mutta vähän päälle vuoden ikäinen Honoria on aivan kauhea kakara! Se ei muistuta lainkaan rauhallista emäänsä, vaan on jatkuvasti kaivamassa verta nenästään. Sen isä oli melko kovapäinen, mutta ei pieni kovakalloisuus nyt voi tällaisena riehumisena periytyä jälkipolvelle! Onneksi tamma on melko pienikokoinen ja kovan kasvamisen seurauksena hyvin hintelä, joten sen saa vielä jotenkin pidettyä aisoissa, mutta hauskaa sen käsittely ei ole. Honoria kyseenalaistaa kaiken ja hävitessäänkin ryhtyy vielä kapinaan! Ja tästä minä toivoin uutta näyttelytähteä meille..! Kamalaa.

05.01.2011, päiväkirjamerkintä
Tuossa jokin aikaa sitten kävin hakemassa Walesista itselleni uuden siitostamman, jonka astutin saman tien Adan omistamalla upealla voikolla oriilla Calembel Radonilla. Kahden voikon kohtaaminen sujui lämpimissä tunnelmissa ja pian uusi tammani Heather olikin tiineenä. Kylmästä talvesta huolimatta tiineys sujui ongelmitta ja tänään aamuyöstä oli Heather päättänyt pyöräyttää esikoisensa maailmaan. Ja millaisen varsan se teki! Iki-ihana, pikkuinen ja vanhempiensa tapaan voikko tytöntyllerö oli tänään vastassa aamutallin tekijää! Varsa on neidiksi varsin romuluinen ja se syntyi suurikokoisena, mutta ainakin se on myös hyvin terhakka ja tomera. Terve se ainakin on, siinä määrin innokkaana se touhuili emänsä ympärillä! Innolla odotan Heatherin esikoisen kasvamista. Saas nähdä, mitä tästä vielä tulee!

    Kilpailut

Honorialla kilpaillaan pääpainoisesti kouluratsastuskilpailuissa. Huomaathan, että kalenteriin merkitään vain sijoitukset ja voitot?

Sijoituksia: 59 kpl (*tarinakilpailut, tarina päiväkirjassa!)

26.02.11, KRJ, heA : 05/40
01.03.11, KRJ, heB : 03/30
03.03.11, KRJ, heB : 06/40
02.03.11, KRJ, heC : 10/100
05.05.11, KRJ, heC : 06/50
23.05.11, KRJ, heC : 06/50
25.05.11, KRJ, heC : 06/50
02.05.11, KRJ, heB : 06/67
08.07.11, KRJ, heC : 01/40
11.07.11, KRJ, heC : 05/40
12.07.11, KRJ, heC : 04/40
13.07.11, KRJ, heC : 03/40
26.06.11, KRJ, heA : 01/40
27.06.11, KRJ, heA : 01/40
03.07.11, KRJ, heA : 04/30
04.07.11, KRJ, heA : 02/30
05.07.11, KRJ, heA : 02/30
25.06.11, KRJ, heC : 05/50
26.06.11, KRJ, heC : 03/30
15.06.11, KRJ-Cup, heA : 02/210
12.05.11, KRJ, heC : 04/100
26.07.11, KRJ, heA : 04/50
26.07.11, KRJ, heA : 06/50
28.07.11, KRJ, heA : 04/50
03.08.11, KRJ, heB : 02/50
03.08.11, KRJ, heA : 01/50
26.07.11, KRJ, heC : 06/40
17.07.11, KRJ, heA : 04/30
22.07.11, KRJ, heA : 04/30
11.07.11, KRJ, heA : 06/50
14.07.11, KRJ, heC : 05/30
27.07.11, KRJ, heB : 03/40
19.07.11, KRJ, heA : 03/50
24.07.11, KRJ, heA : 04/40
25.07.11, KRJ, heA : 05/40
14.06.11, KRJ, heA : 01/02*

22.06.11, villit koulukilpailut, heB : 01/47
26.06.11, villit koulukilpailut, heC : 05/97
26.06.11, villit koulukilpailut, heB : 02/47
28.06.11, villit koulukilpailut, heA : 03/55
29.06.11, villit koulukilpailut, heC : 05/98
29.06.11, villit koulukilpailut, heA : 05/55
18.06.11, villit koulukilpailut, heC : 01/38
18.06.11, villit koulukilpailut, heB : 02/45
19.06.11, villit koulukilpailut, heC : 04/38
20.06.11, villit koulukilpailut, heC : 01/38
21.06.11, villit koulukilpailut, heC : 01/38
21.06.11, villit koulukilpailut, heA : 05/45
23.06.11, villit koulukilpailut, heC : 05/38
23.06.11, villit koulukilpailut, heC : 06/38
23.06.11, villit koulukilpailut, heB : 05/45
24.06.11, villit koulukilpailut, heC : 04/38
24.06.11, villit koulukilpailut, heB : 06/45
24.06.11, villit koulukilpailut, heA : 02/45
26.06.11, villit koulukilpailut, heB : 06/45
27.06.11, villit koulukilpailut, heC : 06/38
27.06.11, villit koulukilpailut, heC : 03/38
21.06.11, villit koulukilpailut, heA : 05/33
30.06.11, villit koulukilpailut, heC : 02/10

 

Honoria Dawn on virtuaalihevonen.
Kaiken materiaalin © dani 2014, ellei toisin ole mainittu. Kopiointi kielletty!