Kilpailut
Päiväkirja
|
Wyat Diva By Blood
"Piippa" Minishetlanninponitamma sk. 83 cm, ruunihallakko s. 05.11.2013* kasv. Miia Maria om. dani VRL-03561 kotitalli Rósgarður VH14-017-0371 Oloneuvos kärryttelyyn*4-vuotissynttärit 05.05.2014 |
© Halstock Stud |
SHLA-I, 29 + 11 + 30 + 20 + 10 + 20 = 120p. SHLA lokakuun tilaisuus 20.10.2016- "Aivan ihanasti panostettu päiväkirja!"
YLA3, 28 (17+11) - 14 (7+7) - 17 - 13 - 4 = 76p. YLA lokakuun tilaisuus 31.10.2016
VVJ-I, 6 + 40 + 25 + 18 + 15 = 104p. VVJ laatuarvostelutilaisuus 30.11.2016
Piippa on pörröinen paketti, joka tekee mieli sulkea syliinsä tiukkaan halaukseen, mutta joka rimpuilee hampaat irvessä karkuun ja vielä pärskähtää räkäisesti päälle, siitäs sait. Tamman pienessä ruumiissa asuu suuri ego, joka ei kestä tulla loukatuksi. Älykäs ja ilkikurinen poni osaa kääntää tilanteet nopeasti omaksi edukseen, eikä siltä puutu pelisilmää, mitä tulee ihmisten jallittamiseen. Piippaa tuleekin käsitellä hyvin määrätietoisesti, vaikka ulkonäön perusteella sitä luulisi ihanaksi halinalleksi.
Piippa on toki pieni ja pehmeä, muttei tästä huolimatta lasten poni. Vaikka tamma kurissa ja nuhteessa pidettynä onkin kiva, eivät muksut osaa pitää puoliaan Piippaa vastaan ja siitäkös se innostuu. Se käyttää käsittelijän voimattomuutta häikäilemättä hyödykseen, sillä se tietää, ettei mikään piiperö sitä kauaa pitele, kun se lähtee pomppimaan narun päässä. Aloittelijoiden ymmärtämättömyys ja huolimattomuus kostautuvat myös Piipan kanssa. Jos ovi on rakosellaan ja hoitaja vähän kujalla, ei ponia näy pian mailla halmeilla. Jos raosta mahtuu turpa tai kavio, seuraa koko poni ennen pitkää perässä sopivan hetken tullen - ja vauhdilla, ei siinä kerkeä häntäkarvoista napata kiinni ja jos kerkeääkin, ei siinä mukana kauaa roikuta.
Siksi käsittelijän tulee olla jämäkkä ja määrätietoinen. Täytyy tietää, mitä tapahtuu, mitä ollaan tekemässä ja missä Piipan tulisi olla ja mitä tehdä, jotta homma onnistuu. Pienestä koosta huolimatta tammaa ei voi kuitenkaan käsitellä väkivalloin. Sitä ei voi retuuttaa perässään tai pakottaa vaikkapa pesuboksiin, vaikka hoitaja kuinka sen sinne haluaisi ja vähän äkkiä sittenkin. Piippa on hyvin omanarvontuntoinen ja vaatii tulla käsitellyksi tasavertaisesti muiden kanssa. Se ei alennu alistettavaksi, vaikka kieltämättä se joskus tekisikin mieli lytätä maan alimpaan rakoon sikailun takia, vaan se vastaa epäreiluuteen puolustamalla itseään ja heittäytyen kahta kauheammaksi. Käytössä sillä on koko arsenaali, jos niikseen tulee, pukit, pomput, potkut.. Ja päälle Piippa antaa ikuiset vihat.
Allekirjoittaneen ja Piipan historiaan mahtuu pari katastrofia, mutta tamman temperamentti on ollut selvillä jo pienestä pitäen, joten peruuttamattomilta siltojen poltoilta on tässä liitossa vältytty. Piippa on edelleen itsepäinen, se joka kesä koettaa kiskoa taluttajansa perässään meheville ruohotupsuille ja vadelmapensaille, ihan kuin laitumella ei muka riittäisi ruokaa, mutta myös sopivat vastalääkkeet on keksitty. Napakat kiellot, kuten yksi tiukka kirosana ja nykäisy narusta, saavat sen palaamaan pilke silmäkulmassa taluttajan kainaloon ainakin vähäksi aikaa.
Harjaaminen on ihan peruskauraa, kunhan ovi on suljettuna tai tamma sidottuna. Siinä se nököttää aloillaan, mitä joskus veuhtoo päällään ja hännällään, muttei sen kummempaa. Kavioiden vuoleminen sujuu myös, mitä tamma nyt piruuttaan virnuilee, kun vuolija valittelee epämukavasta kyykkyasennosta. Piippa on myös sangen mukava matkustaja. Se pysyy yksin rauhallisena niin kauan kuin ruokaa riittää ja porukassa pitää varmasti jöötä muille. Jos suuremmat isottelevat sille, Piippa ottaa ja näykkäisee kainalosta. Loppuu pelleily.
Ajaessa Piipan oma tahto nousee joskus esteeksi edistymiselle. Sen kouluttaminenkin oli yhtä tahtojen taistelua. Älykäs Piippa hoksasi kyllä heti, mitä allekirjoittanut tahtoi sen tekevän, se kokeili kerran ja jos meni oikein, alkoi se keksiä tapoja kiertää komentoa ja väärin ymmärtää käskyä. Kysymys kuului aina, ”miksi ihmeessä tottelisin?” eikä ”miksen nyt vaan kiltisti tottelisi?”, toisin kuin olisi toivottu. Jos riittävän houkuttelevaa palkintoa ei ollut tiedossa, eikä ponin oma motivaatio ollut huipussaan, se pisti surutta liinat kiinni ja omistaja sai jäädä keskenään kentälle pyörimään. Yhden pikkuponin koulimiseen vaadittiin apua kasvattajalta ja ammattilaisilta, mutta kyllä se kannatti. Piippa on saatu vakuutettua siitä, että valjakkoajo on ihan hauskaa hommaa, siinä saa joskus päästelläkin aika tavalla, mutta vieläkään sen mielenkiinto ei pysy itsestään yllä.
Jos tamma pääsee puutumaan tehtäviin, kyseenalaistaa se taatusti jälleen koko touhun. ”En tottele enää sua”, ”en tee enää tätä tehtävää”, ”meitsi ottaa ritolat” ja siinä sitten hillutaan ohjasten päässä. Liikutussessiot tuleekin aina pitää sopivan lyhyinä ja vaihtelevina. Reipas ote touhuun heti, tamma kuolaintuntumalle ja taivuttelemaan, sitä ei saa päästää heti alkajaisiksi karkuun kuolaimelta ja avuilta. Tehtävien välissä annetaan sopivasti porkkanaa, vaikka pari rundia rentoa kiihdyttelyä ja sitten hallitusti takaisin uudella innolla vaativampien juttujen pariin. Piippa on loppupeleissä melko näppärä ajettava, se on reipas, rohkea ja aina menossa kohti uusia seikkailuita. Tämän kun kuski saa valjastettua haluamallaan tavalla, antavat kisaradoillakin tuomarit anteeksi ponin ulkoisesti vaatimattoman vipellyksen.
| i. Ch Bonham Razzberry VVJ-I, KTK-III, prtkrj, 82 cm, she |
ii. Cranberryraz rtkrj, 84 cm, she, evm |
iii. Razzmatazz mkrj, 82 cm, she, evm |
| iie. Cheers Then rt, 86 cm, she, evm |
ie. Atterberry Exotica vkkkrj, 79 cm, she, evm |
iei. Paul Raspberry vkk, 83 cm, she, evm |
| iee. Aston Martina rtkrj, 85 cm, she, evm |
||
| e. Conway's Eloise VVJ-I, hrkko, 83 cm, she |
ei. Belham's Riley m, 85 cm, she, evm |
eii. Belham's Ridley m, 86 cm, she, evm |
| eie. Owen's Lily hrkko, 84 cm, she, evm |
ee. Conway's Elaine phkko, 80 cm, she, evm |
eei. Harley v. Austin rtkrj, 83 cm, she, evm |
| eee. Conway's Elena phkkokrj, 79 cm, she, evm |
21.01.2015 t. Divina v.d. Zanneshof, omistaa Zanneshof Shetlands
27.04.2015 t. Divalicious, omistaa Idya Shetlands
01.06.2016 o. Ziggy Stardust, omistaa Hevostila Vuorna
27.12.2016 t. Keijukulman Norma Jeane, omistaa Keijukulman Shetlanninponit
Piipan varusteiden päävärit ovat vaaleanpunainen ja oranssi. Omistaja on viihtynyt vähän turhankin hyvin tavaroiden taikamaailmassa ja jostain tätä kamaa on vain vuosien mittaan kertynyt.. Vaikkei tarvitsisi! Piippa on luonnostaan hyvinkin säänkestävä ja todellinen maailmanlopun odottaja, joka tuntuu oikein innostuvan, mitä myrskyisämmäksi ilmat käyvät, mutta silti sille on tuomipäivän kelien varalle täytynyt hommata kaksi eri kevyttä, tuulen pitävää sadetakkia (inkkari), toinen vielä kaulakappaleella (pinkki ruudullinen).
Molempien alle saa vielä fleecen (ruskea-keltainen) tai vohvelin (oranssi), jos elohopea tippuu lähelle absoluuttista nollapistettä. Muuten noita takkeja ei tarvitsekaan ulkona käyttää, sillä Piippa on tosi haka tuhoamaan niitä! Kuivattamiseen ja talliin muutenkin ne sopivat oikein hyvin.
Piipan ensimmäinen oma varuste oli tuo pinkki, suhteellisen paksu tikattu villaloimi. Voi kuinka rakastankaan sitä! Harmi, että poni hikoaa siinä helposti kuin pieni porsas ja sen käyttö on jäänyt harmillisen vähälle.
Piipan kenkäosasto on varsin vähäinen, eihän sillä ole koskaan ollut kenkiä jaloissansa. Kun alusta niin vaatii, on tamman luottovalinta neonkeltaiset tai vaaleanpunaiset bootsit. Emme ole kehdanneet näyttäytyä kilpailuissa näissä töppösissä, vaikka kotitallilla Piippa tykkääkin edustaa räväköissä väreissä. Suojiakaan sillä ei oikein ole, paitsi nuo oranssit kuljetussuojat. Ne oli pakko hamstrata alesta, koska oranssi. Riimut ja -narut Piipalla ovat aivan tavanomaisia halpisreleitä, sillä se syö kalliimmat. Noihin halpiksiin se ei koskekaan, niin ne pysyvät hyvinä pitkään.. Hmh, kallis maku ja niin edelleen. Suitsia Piipalla on kahdet, mustat upeat kiiltävän nahkaiset kilpailuihin ja nuo ihanat vaaleanpunaiset kotikäyttöön!
Kaiken materiaalin © dani (damndandelions@gmail.com), ellei toisin ole mainittu.
2017