|
My Mistress MHW VH-33077
TaustaaMyry on kolmas koskaan omistamani puoliverinen (Herranen aika kuinka vähän aikaa olen ollut puoliveribisneksessä o.O) - Ja tunnearvoa tammalla on sitäkin enemmän, onhan se pysynyt omistuksessani jo jonkin aikaa, aina yhtä mukavana hevoslistalla roikkumassa. Tammasta luopuminen ei ole käynyt koskaan mielessänikään - Vaikka Myry olikin yhdessä vaiheessa minulle täysin hyödytön siitosta ajatellen: Kaikki muut hevoseni olivat hannovereja, oldenburgeja tai pitkäsukuisia suomalaisia puoliverisiä, ja jouduin aina elohiiri silmän alla etsimään sille muualta oreja. Tamma on kuitenkin jätetty aina rauhaan "hevoskarsintojen" aikana - Vuosi sitten ostin hevosia aina vain tunnesyistä, en suinkaan jalostusta ajatellen, ja Myry onnellisena kuuluu siihen porukkaan.
LuonnekuvausYleensähän sitä oletetaan niin, että ihanteellinen hevonen kiintyy ihmiseen ja näin ollen kantaa ihmistä selässään ja myöntyy tämän tempauksiin, raataa aamusta iltaan kentällä puurtaen, ja laukkaa luokse kun kutsuu."Mimmoinen on sitten ihanteellinen ihminen?" kysyy Myry. Niinpä. Myry kääntää kaiken päälaelleen. Kun se kiljuu karsinassaan, ihminen laukkaa sen luo, ja putsaa pölyt sen pyllyn päältä. Tai sitten se odottaa, että ihminen avaa karsinan oven ja kaataa sen ruokakippoon ekstramelassigourmet-aterian. Se on sietämätön marttyyri, jolle ei tunnu kelpaavan mikään. Tallin IHQ-pissis, jonka tahtoon kaikki (ihme kyllä!) taipuvat. Myry on myös tavattoman kärsimätön."Ihhahaa, haluan palvelua! Haluan heti. NYT NYT NYT!". Sitä neiti hokee seitsemästä yhdeksääntoista kertaa päivässä. Ja silti kaikki kiintyvät Myryyn! Eikö olekin ihmejuttu? Se on yksi pikkutyttöjen ehdottomista suosikeista, vaikka luonteeltaan se on itsekin jämähtänyt aivan viisi vuotiaan lapsen tasolle. Sen mielestä jokainen, kaikki elävä, rakastaa sitä, ja että se saa kaiken, minkä haluaa. Ilman että sen tarvitsee lotkauttaa omaa korvaansakaan. Nyt on tammaparka pahasti erehtynyt. Hoitaessa Myry useimmiten seisoo paikallaan, ja vahtaa haukan silmällään "orjansa" jokaista liikettä. Tuleehan jokainen karva varmasti puhtaaksi? Onko jokainen jouhi oikeassa kulmassa? Vaihtoehtoisesti Myry pyörii rauhattomasti ympyrää karsinassa. Voivoivoi, komea ori tepasteli karsinan ohi, eikä Myryn permanentti ollut kunnossa! Eihän semmoinen käy laatuun! Tällöin tamma kannattaa sitoa kiinni, jos haluaa saada harjattua sitä ollenkaan. Kaviot Myry nostaa yleensä hieman rauhattomasti, eikä malta pitää niitä ylhäällä. Mitä jos juuri silloin kun orja putsaa kaviota, nurkasta hyppää sapelihammastiikeri ja syö Myryn? Mites sitä kolmella jalalla pompitaan karkuun? Tammaa pitää harjata aina vähintään neljäkymmentä minuuttia. Sen pään sisään on aivan selvästi asennettu sekunnin miljoonasosan tarkka kello, jonka avulla se mittaa hoitokerran pituuden. Jos harjaus ei sen mielestä kestä tarpeeksi kauaa, Myry alkaa mulkoilla "orjaansa" murhaavasti. "Tule harjaamaan minua nyt heti, tai saat heittää hyvästit iltaratsastukselle!".(valitettavasti) Tämä tehoaa usein tallityttöihin turhankin hyvin. Tamma saa aina tahtonsa läpi, ja ajaa hevosenhoitajat hulluuden partaalle hysteerisine hirnumisineen, sekä turhamaisuudellaan. Jos hevosesta nyt näin voi sanoa. Ratsastaessa Myry haluaa aina olla maneesin upein ilmestys. Se saa oikean hepulin, kun huomaa, että katsomossa istuskelevat ihmiset tuijottavatkin jotain toista hevosta. Silloin se alkaa tanssia piaffea ja passagea, pyörii laukkapiruettia sekä heitteilee vähän väliä omia balettiliikkeitään. Eli Myry on melko omalaatuinen ratsastaa, mutta silti sangen mukava. Tosin ohjaus saattaa silloin tällöin olla hakusessa. Mutta siitä on helppo saada esiin sen parhaat puolet, ja tottahan tamma esiintyy mielellään, missä ja milloin vaan (edellyttäen, että jokainen karva on suorassa). Myryn askeleissa on melko helppo istua, se lisää sekä kokoaa miellyttävästi, olettaen, että ratsastaja on saavuttanut sen luottamuksen (joka ansaitaan palvomalla tammaa vähintään 45 minuuttia joka päivä). Vieras ratsastaja saa tutustua jäykkään ja kankeaan Myryyn, joka ei osaa kulkea edes yhtä lyhyttä sivua suorana. Tällöin vieras ratsastaja saa verrytellä tammaa ainakin neljäkymmentä minuuttia, taivutella sitä ympyröillä tuloksetta, sekä yrittää saada sitä pohkeen ja ohjan väliin. Tällöin Myry saa usein paatuneemmaltakin ratsastajalta tuskanhien virtaamaan. Tutun ratsastajan kanssa Myry taas voi siirtyä vaativimpiin liikkeisiin vaikka jo viiden minuutin ratsastuksen jälkeen. Kun tamma luottaa ratsastajaansa, se hakee melkein automaattisesti peräänantoon, ja tekee lähes kaikkensa miellyttääkseen ratsastajaansa. Kun toisessa päässä kulkee komea ori, ei Myryä pidättele mikään. Se ei voi irrottaa katsettaan tuosta komeasta ilmestyksestä, ja ratsastuksesta tulee pelkkää taistelua. Maastossa kaikki muuttuu. Myry ei voi kulkea mutaista polkua, sillä sen kaviot, pahimmassa tapauksessa myös vuohiset likaantuvat! Häntää se pitää korkealla, ettei se vaan likaannu. Kaikenlisäksi sen silmissä vilistää myös mörköä sun muuta kummajaista, vähintään joka toisen pensaan kohdalla. Myry on lähinnä elementissään neljän seinän sisällä, tai kouluaitojen sisäpuolella. Kilpailuissa Myry osaa keskittyä, sillä useimmiten sillä on hienot nutturat ja häntä tötteröllä ja sievät rusetit nutturoissa ja ja.. se osaa edustaa. Se myös usein alku- ja lopputervehdyksessä katselee tuomareita suklaanruskeilla silmillään koiranpentuilme naamallaan. Tamma sopii myös kokemattomien kisaratsuksi. Kisapäivän jälkeen Myry vaatii aina yhden lepopäivän, jolloin sitä palvotaan kahta kauheammin, vaikka edellispäivän kisasuoritus olisi päättynyt hylkäykseen. Mutta mikäli palvontapäivä unohdetaan, on turha toivoa kisamenestystä ensi kerralla.
Suku
Myryllä on mukava, tasainen holsteinsuku. Sen sukulaiset ovat mukavasti menestyneitä, sekä melko tunnettuja, mutteivat kuitenkaan "liikajalostettuja". Suomessa varsinkin Myryn isovanhemmat ovat kuitenkin melko tuntemattomia. Myryn isä on kimo holsteinori Dirty White Boy, joka tunnetaan kotitallillaan myös ihan vaan Taunona. Luonteeltaan hieman Myryn kaltainen ori, (ei kuitenkaan niin leidi kuin tämä hänen tyttärensä, orihan tuo kuitenkin on!) sellainen, joka tahtoo testata ja vääntää ratsastajaansa, mutta lopulta onkin todella mukava ratsastaa. Painotuslajissaan kouluratsastuksessa Tauno on menestynyt varsin mukavasti. Oriin kisaura päättyi melko nuorena, ja Tauno siirtyi siitoskäyttöön. Taunolla on takanaan kuitenkin ihan kiva kisahevosen ura, takataskusta löytyy KRJ III-palkinto, ja 40 sijoitusta KRJn alaisista kilpailuista. Jälkeläisiä Taunolta löytyy kaksi. Myryn isänisä on myöskin väritykseltään kaunis kimo. Nimeltään tämä ori on kuitenkin Bad Boy. Oriin nimi on täällä Suomessa melko tuntematon, mutta rodun kotimaassa Saksassa ori tunnetaan upeista liikkeistään sekä todella upeasta ulkonäöstään. Rakenteellisesti Bad Boy on todella lähinnä ihannehevosta. Valitettavasti oriilla on melko huonot kisahermot, eikä se ole menestynyt kouluradoilla niin hyvin kuin on toivottu. Kansainvälisistä kilpailuista sillä on vain pari pistesijaa. Jälkeläisiä Bad Boylta löytyy hieman vaativattomammasta kisaurasta huolimatta kahdeksan kappaletta, joille se on periyttänyt väritystä sekä liikkeitä. Myryn isänemä on nimestään huolimatta perusrautias holsteinilainen tamma White Christmas, joka on menestynyt kotimaassaan Saksassa varsinkin kür-luokissa todella hyvin. "Chrisseltä" löytyy kuitenkin jo sen verran ikää, että se on myyty eläkepäiviä viettämään Skotlantiin asti. Sitä ennen se kuitenkin saavutti juuri näiden kür-luokissa sijoittumisen sekä hyvän periyttämisen ansiosta mukavaa suosiota ja sai kisapaikoilla huomiota. Kilpailu-uransa tamma lopetti poikkeuksellisen myöhään, 19-vuotiaana. Koko ikänsä tamma on pysynyt hyvin terveenä, mitä se on myös periyttänyt hyvin viidelle jälkeläiselleen. Myryn emä on väritykseltään tumma holsteintamma Helter-Skelter. Luonteeltaan "Heke" on todellinen viilipytty; aina iloinen, lapsirakas, nöyrä sekä erittäin helppo käsitellä. Valitettavasti Myrylle ei ainakaan nöyryys ole periytynyt. Heke on ollut kuitenkin varsinkin kilpailtaessa varsinainen herkkis. Mikäli se ei ole itse halunnut mennä juuri sillä hetkellä radalle, ovat tuloksetkin olleet sitä luokkaa. Mutta toki, onhan tamma menestynyt myös hyvin. Sijoituksia KRJn alaisista kilpailuista siltä löytyy 21 kappaletta, eikä tamman uralle ole näkösällä loppua, ennenkuin sen kanssa ehditään pyörähtää laatuarvostelussa. Tämän jälkeen Heke siirtyykin vasta kunnolla siitoskäyttöön. Tällä hetkellä Myry on tamman ainokainen, esikoinen toisin sanoen. Myryn emänisä on kiinnostava tapaus nimeltä Turmoil, nimittäin tästä oriista piti (koulusuvustaan huolimatta!) tulla kenttähevonen. Se nimittäin varsana hyppäsi todella rohkeasti ja reippaasti korkeimmankin esteen, ja sille lupailtiin hyvää kenttähevostulevaisuutta. Mutta kun kilpailukausi kunnolla alkoi, Turmoililta loppui tarmo. Omistaja sekosi täysin oriin kanssa, ja se myytiin. Uusi omistaja päätti kokeilla kouluratsastusta, ori kun koulusuvusta kuitenkin polveutui. Tämä sujui hyvin ja Turmoil menestyi ja sijoittui hyvin korkeallakin tasolla. Siitä jäi kuitenkin puuttumaan se viimeinen terä, ja Turmoil on sijoittunut hyvin myös aluetason este- ja kenttäkilpailuissa. Oria on kuitenkin käytetty lähinnä kouluhevosten jalostukseen, eikä suinkaan huonolla tuloksella. Seitsemälle jälkeläiselleen ori on periyttänyt sitkeää luonnetta, sekä kestävyyttä että liikkeitä. Myryn emänemä on hieman raskastekoisempi tamma Demonology. Tukevampi rakenne ei kuitenkaan estänyt tammaa kilpailemasta saatika sijoittumasta kouluratsastuksessa. Tamma sai suorituksensa näyttämään lähinnä klassisemmilta, ja yleisöltä heltisi yleensä Demonologyn suorituksen jälkeen tavallista railakkaammat aplodit. Tammalla on myös joitakin sijoituksia kür-luokissa, mutta lähinnä se esiintyi ja sijoittui näillä "perusradoilla". Näyttelykehissäkin tamma on saanut varsin mukavaa arvostusta, ja sen palkintokaapista löytyy pari kunniamainintaa ja jopa muutama rotunsa sekä luokkansa paras-arvonimi. Mikään näyttelypeto tamma ei kuitenkaan ole. Jälkeläisiä Demonologylla on neljä, mutta tamma on vieläkin tarjolla siitokseen kotimaassaan Saksassa.
Jälkeläiset
Valmennukset29.4.2008 Gezan valmennus, valmentaja GezaKommentit: Myry on selvästikin diivamainen tamma, joka nauttii huomiosta ylikaiken. Tämä neiti sai suupieleni nykimään temppuilemalla aina välillä, kun käänsin katseeni siitä pois. Teiltä parhaiten sujui passage, mutta myös piaffe oli ok. Sinun kannattaisi harjoitella neidin kanssa enemmän harjoittelua ilman yleisöä. Tällä hetkellä tamma selvästikin antaa kaikkensa vain yleisön edessä, jolloin harjoituksista kotona puuttuu paras terä.
Arvostelut08.09.07, arvostelija RobbiMyryllä on erinomainen värityis, kauniit ja iloiset ilmeet, luonteikas luonne vielä lisäksi, mitä nyt luonteen lukaisin :) Kaula on aina hienosti kaarella ja se on hyvän näköinen. Hienot voimakkaat lihakset edessä, niillä esittää koulutuomareille kaikista kaunehin laukkapiruetti tai sarjavaihdot. Etujalat sirot, pitkät ja etenkin taipuisaa materiaalia, kaviot hyvät. Vatsa täydellisessä kunnossa, hieno muodokas takapää, suuret lihakset takana. Takajalat pitkät ja tarpeeksi tukevat, kaviot hyvät. Häntä erittäin kaunis ja lähtee hyvästä kohti. Myrystä huomaa sen vaativan luonteen ainakin karvan kiillon ja tyytyväisen ilmeen perusteella. Tähän hevoseen Robbi ihasui todenteolla.
KilpailutMyryllä kilpaillaan vain KRJn alaisissa kouluratsastuskilpailuissa. Huomaathan, että kalenteriin merkitään vain sijoitukset ja voitot?Sijoituksia: 41 kpl + 1 KRJ-Cup sijoitus
My Mistress MHW on virtuaalihevonenKaiken sivuilla esiintyvän materiaalin © dani 2008, kopiointi kielletty! |