otsikko
Etusivu      Talli ja tilat      Oriit      Tammat      Toiminta      Muuta

 

    Dryllrhiain Dawn VH06-026-4167



     

  Virallinen nimi   Dryllrhiain Dawn   Säkäkorkeus   149 cm
  Lempinimi   Rulla   Syntynyt   20.12.2008, VHKR
  Rotu   Welsh cob (sektio D)   Sukupuoli   Tamma
  Väri   Voikko   Kasvattaja   Paraatiponit
  Omistaja   dani VRL-03561   Painotus   Estepainotus

Koulutustaso: heA, 110 cm
Käyttö: Siitosponi

Saavutukset: VWY-III, 0 + 7 + 6 + 20 + 5 = 38p. 09.08.2010
                    ERL-III, 100 - 60 - 70 - 56 - 90 - 60 = 79,20% 01.01.2012
                    ERJ-III, 5 + 50 + 15 + 8 + 10 = 88p. 25.07.2013
                    VWY-I, 8 + 8 + 8 + 22 + 5 = 51p. 31.10.2013

Täyttänyt kuusi vuotta 20.06.2009

    Taustaa

Rulla on upeasta suvusta polveutuva täydellisen väriyksen omaava neitonen - allekirjoittaneen nähdessä ensi kertaa Rullan isän sukutaulu, oli selvää, että silmäterätamma Daisy astutettaisiin hinnalla millä hyvänsä joskus tuolla tummalla monitaiturilla: ja yhdistelmän varsa jäisi kotiin kasvamaan! Päätös osoittautui oikeaksi, sillä tamma on ollut todella menestyksekäs tähän asti joka saralla elämässään - se on hurmaava persoona ja erittäin kovakapasiteettinen kilpahevonen, toimien mitä uskomattomimman hienona jälkeläisnäyttönä niin kummallekin vanhemmalleenkin. Myöhemmin Rullasta tulee varmasti vielä oiva siitostamma - sitten meillä on emälinja Jasminiin jatkossakin..

Mikäli ajatellaan Rullaa allekirjoittaneen kasvattina, on se erittäin onnistunut - siinä yhdistyy kaksi vanhasukuista hevosta, eikä se oli lainkaan hassumpi, nimenomaan vaahtokarkin makea! Joulukuinen lauantai oli koko tallille onnenhetkeä voikukan värisen varsan syntymän takia - tällaisia kasvatteja haluan lisää, vaikka sitten itselleni uusiksi joululahjoiksi!

    Luonnekuvaus

Rulla on emänsä Daisyn kaltainen vaalea kaunotar, eikä neidin käytöksessäkään ole valitettavaa - sulosielu Rulla on rauhallisuudessaan mutta myös vienossa humoristisuudessaan juuri sitä, mitä allekirjoittanut tarvitsee pitkän päivän täynnä paskanraatamista, jälkeen. Tallin todellinen äitihahmo ja yhteisen laumahengen nostattajatamma ansaitsee päivänpiristäjänä toimimisestaan hatunnoston ja suuret aplodit, tällaiseen aurinkoisuuteen ei moni hevonen pystykään.

Hoitaessa Rulla on tyynen rauhallisen mammamainen, ja tervehtii varmasti jokaista karsinaansa eksyjää lämpimällä hörinällä, kuin varsojaan ikään; olen satavarma, että se tarjoaisi pullaa ja mehua, jos vain kykenisi. Rauhalla ja rakkaudella tamma saa tyynnytettyä myrskyvaroitustakin tuuttaavan hoitajan, tämän hiljaisen terapeutin seurassa ei vain voi näyttää hapanta naamaa - niin kultaisesti poni seisoo liikkumatta, katsellen hoitajaa odottavasti suurilla koiranpentusilmillään.

Hoitotoimenpiteistä tamma ei mene moksiskaan, eivätkä hoitajan pienet virheet saa sitä stressaantumaan; toki Rullakin osaa väläyttää hampaitaan ja liimata korvansa niskaan, jos hoitaja kohtelee sitä epäreilun huonosti, eivätkä tamman varoitukset mene läpi. Kosketusherkkä Rulla ei ole koskaan ollut, ja kumisualla saa sitä pyöritellä aivan mistä hoitaja nyt keksiikään - tosin liian kova painaminen herkemmillä alueilla saavat kaviomatamin näyttämään hälytysmerkkiä. Kaviot Rulla nostaa oikein nätisti, ja kengittäjä saa puuhailla sen jalkapohjien parissa samoilla oikeuksilla kuin hoitajakin; kunhan tamman ei vain itse tarvitse pitää huolta jalkansa kannattelusta..

Tämän tytön pesu sujuu arkipäiväisellä rutiinilla, ellei hoitaja itse tee pesuboksiin menemisestä elämää suurempaa numeroa. Varusteetkin poni antaa melko hyvin pukea päällensä, kuolaimiin se ei vain koskaan ole oppinut tottumaan: toisaalta, kuinka moni itsekään tahtoisi kylmät rautapalat suuhunsa? Hoitaja saa veivata tamman suun auki työntämällä ainakin kolme sormea hammaslomaan, ja senkin jälkeen kuolaimet tulee sujauttaa sisälle nopeasti ja nostaa remmit äkkiä pään yli - Rulla tuppaa usein pelleilemään kielellään sen verran, että liian hitaasti toimiessaan huomaa hoitaja kuolainten roikkuvan tamman leuan alla.

Loimitus on jotain, mitä Rulla ei ymmärrä - kun talvikarva kerta luonnostaankin hevosille kasvaa, miksi se pitää ajaa pois ja heittää tilalle epämukavia takkeja? Voi voi, eipä poniparka tajua tietenkään allekirjoittaneelle olevan suuri häpeä kilpailla kivikauden mammuttia muistuttavalla karvapallolla, oli se kuinka kultainen muuten tahansa. Loimet tulee heittää tamman selkään pikapikaa, välittämättä sen mukamas uhkaavasti huiskivasta hännästä - kesken loimituksen ei sitten lähdetä keittämään kahvia, tai poni vetää loimen selästään tai karsinan ovesta ja talloo sen. Eihän likaisiin vaatteisiin voi pukeutua.

Ratsuna Rullassa on kaksi vaihtoehtoa: sunnuntairatsastusmoodi, sekä työskentelymoodi. Ensimmäinen on automaattisesti päällä Rullan selkään istuessa, ja sen saa jättää päälle, mikäli tarkoitus on köpötellä metsässä ja antaa ponin maistella puskista lehtiä, tai jos lapsiratsastaja on saapumassa vähän ajan kuluttua tilallesi satulaan. Jos näin ei ole, kannattaa alkaa etsiä työskentelymoodin aktivointinappulaa, mikä onnistuu usein melko reippaan herättelyn ja huolellisen verryttelyn kylkiäisenä. Rullalla on todella hyvä työmoraali, ja se on osaava ratsu, mutta alkutunnista se on aina hieman unelias, ei nyt välttämättä laiska, mutta hidas ja hieman kömpelön oloinen. Roima eteen ratsastus ja huolellinen taivuttelu käynnistävät moottorin, ja tammasta kuoriutuu mitä mainioin kouluponi, joka pysyy mielellään hyvässä työskentelymuodossa, kulkee oikeinpäin ja kuuntelee herkästi apuja: eikä varmasti jätä tehtäviä puolitiehen!

Emänsä tapaan Rullankin todellinen intohimo on kuitenkin esteratsastus. Puomien keskellä tamma syttyy nopeasti, joten sen selkään tarvitaan hieman osaavampi henkilö, joka saa varmasti jarrut toimimaan myös homman mahdollisesti levitessä käsiin. Kullankarvaisessa pallosalamassa ei ole varmasti merkkiäkään alkutunnin hitaudesta, ja vaikka meno yltyykin helposti melko kovavauhtiseksi, on Rulla huolellisen lämmittelyn jälkeen herkkänä avuille.

Tamman hyppytyyli on pitkäaikaisen treenaamisen seurauksena muovautunut useilta kiitosta saaneeksi, ja poni on todella varma hyppääjä - jotain nuoremman iän kiima-ajan kenkkuilua lukuun ottamatta ei Rulla ole allekirjoittaneen muistin mukaan koskaan kieltänyt. Tamma on sopivan varovainen jalkojensa kanssa, ja vaikkei se nyt usein ihmeitä esteen päällä teekään, ei se ainakaan aiheuta ihmeitä vaativia tilanteita. Työnarkomaanina Rulla ei voi koskaan jättää mitään puolitiehen, joten hieman epäonnistuneemmankin hypyn jälkeen se tahtoo, oli vauhti sitten kuinka kova, asettua kaarteissa ja kääntyä ketterän tasapainoisesti tiukoilla teillä: arvon ratsastajan tulee varmistaa tammalle hyvä tuki ja komentosilta, jonka päätöksiin luottaa. Näillä eväillä uskaltaa sitten jo kilpaillakin, vaikkei kilpailutilanne saa Rullaa toimimaan erilailla kuin kotitreeneissä: väenpaljous on siitä vain mukavaa, eivätkä äänet ihmetytä - synnynnäinen maailmankansalainen.

    Suku

 isä VIR MVA Ch April Hill's Dunharrow
    wD
 ii. H.T. Dunharg
    KTK-II, YLA2, wD
 iii. VIR MVA Ch Rosegarden's Black Moon
    KTK-III, YLA3, VJA-A, wD
 iie. Someone
    KTK-III, wD
 ie. Wescannelle
    VWY-III, wD
 iei. Wonderful Young Rainbow
    wD, evm
 iee. Nellie
    wD, evm
 emä Cahn Defnyddiwr
     VWY-II, ERJ-II, ERL-II, YLA1, wD
 ei. YAN Rhadlon
      VWY-II, wD
 eii. Ceridwyn Rasgall
    VWY-II, wD
 eie. Ffraid Bronwen
    wD
 ee. Rhoscfflach Rianwen
    YLA2, VWY-II, KTK-III, wD
 eei. Rhimynnau Carwr
    KTK-II, wD
 eee. Rianna Luna
    wD

Rullan sukua kuvailee yksi sana - upea! Sen emä on allekirjoittaneen oma silmäterä, superhöpsö, mutta silti menestyksekkäästi elämässään pärjännyt brenniläinen Defnyddiwr, joka polveutuu todella kivasta lyhyestä, mutta vanhasta suvusta, samoin kuin isä Dunharrow, joka on myös aivan omaa luokkaansa - sattuupahan miekkonen olemaan myös komea kuin mikä! Rullan suvussa yhdistyvät mainioiden ominaisuuksien lisäksi suosimani nimet Laakson Rick, Jasmin, Rosenbaum's Dai Emiel, Someone, Wescannelle..

    Jälkeläiset

Rulla on tarjolla welshponijalostukseen!

23.07.2012 t. Derowen Dawn (i. Teyrn Ffodor Dawn), omistaja: Paraatiponit

    Valmennukset ja päiväkirjan poikanen

16.06.2010, päiväkirjamerkintä
Nyt kun Rullan emäkin on jo kilpailunsa ja tilaisuutensa kiertänyt, ja saanut VWY:n laatuarvostelusta kakkospalkinnon, on varmaan ajankohtaista miettiä tilaisuuteen ilmoittautumista sen tyttären Rullankin kohdalla. Myös puoliveli Terrwyn voisi olla ihan hyvä kierrättää kovapäisyydestään huolimatta, sen myynti kun ei ole ottanut sujuakseen sitten yhtään, että hyvin arvosanoin sen myynti voisi sujua jouhevammin tai voisin harkita pitäväni ukon pysyvästi kotona. Jos tulokset ovat pelkkää kuraa, on ukkelilta pallit pois ja kuoppaan. Turha pitää tuollaisia tallissa, kun kuitenkin Rulla on suvullisesti ja ominaisuuksiltaan monin verroin broidiansa parempi.. Kyllä tyttärestä polvi paranee!
Tammalle tekisi myös ihan hyvää päästä pitkästä aikaa esiintymään, lisäksi sillä on sopivan kesäisesti aivan mielettömän hyvä karva ja ulkonäkö - njoo, ehkä sitten ensi tilaisuuteen! :)

24.05.2010, päiväkirjamerkintä
Kesä on tullut taas ja Rullakin on löytänyt mukavan paikkansa nyt muutaman kuukauden kestävältä kesälaitumelta. Sille kuuluu todella hyvää ja sen aurinkoakin kultaisempi karva kimaltelee kilpaa tuon hehkuvan taivaankappaleen kanssa valoisina aamu- ja iltapäivän hetkinä. Aurinko taitaa kyllä voittaa, mutta kyllä Rulla monin verroin kauniimpi silti on! ;)
Olen mietiskellyt tässä vähän tamman astuttamista. Varsa olisi Rullalle todellakin hyvää vaihtelua ja varmasti hieno kokemus, olisihan tästä matamista jo korkea aika leipoa pesunkestävä siitostamma, kun sillä on siihen kaikki edellytykset niin fyysisen kunnon ja perimän mukaan. Mutta minkäs teet ilman sopivaa oria..? Meikäläisen pitäisi varmaan pitää silmät auki tämän kesän orimarkkinoilla jalostukseen tarjolla olevien ja myytävien urhojen varalta - koska tuota Rullan edustamaa emälinjaa Jasminiin olisi jo mukava päästä jatkamaan!

13.03.2010, estevalmennus
Täksi päiväksi olin saanut Paraatiponeihin hommattua ulkopuolisen valmentajan, jonka päivän ensitehtäviin lukeutui minun ja Rullan valmentaminen esteillä. Tunnin aiheena oli erityisesti tahdin ja rytmin hakeminen ja hiominen sekä elastisuus. Tunti aloitettiin ravityöskentelyllä puomeilla ja kavaleteilla, minkä tarkoitus oli hakea rytmiä ja ryhtiä perusmenoon ennen laukkaan siirtymistä. Puomien välisiä etäisyyksiä muutettiin ahkerasti, joten Rulla sai olla koipiensa kanssa tarkkana siitä, milloin pitäisi nostella oikein tiuhaan tahtiin kavioita ja milloin piti kurotella pitkälle eteen. Tämän jälkeen siirryttiin laukkaan, jossa pienien esteiden ylitystä jatkettiin ja hyppyjen väliin mahdutettiin paljon pieniä ympyröitä, voltteja ja tiukkoja käännöksiä. Myöhemmin päästiin laukassakin eri etäisyyksien hiomiseen ja pitkillä etäisyyksillä Rullalla oli alkuun vaikeuksia sovittaa askeliaan oikean pituisiksi. Kunhan valmistelin ja ohjeistin sitä paremmin, nappasi se jutun juonesta kiinni ja toimi paremmin. Lopputunnista hyppäsimme vielä pientä rataa, jolla oli useita venytysesteitä, muun muassa pari matalaa, mutta katalan pitkää okseria. Rulla kaipasi alkuun melko paljon tukea ja ohjaa puhtaaseen ylitykseen, mutta se paransi suoritustaan kerta kerralta. Hieno, ahkera Rulla!

20.02.2010, päiväkirjamerkintä
Rullalle kuuluu oikein hyvää vieläkin! Talvi on taas, mutta ikipirteää ja iloista Rullaa se ei ole haitannut laisinkaan. Tänään Kenkä-Erkki kutsuttiin talliin lyömään uusia kenkiä kopukoille, ja Rullakin suhtautui toimenpiteeseen tuttuun tapaan hyvin tyynesti - se tepsutteli kiltisti perässäni kengittäjän luo, seisahtui käytävän keskelle, otti mukavan asennon ja keskittyi olemaan hoidettavana. Ja sitä tuo tyttö kyllä rakastaa, Kenkä-Erkin riuskoissakin otteissa se vain lerputti rennon tyytyväisenä korviaan ja antoi alahuulensa lerpahtaa hölmön näköisesti. Ainoastaan kerran se hätkähti hyvin äkkinäisenä tullutta otetta takajalastaan, ja kengittäjä sai kirota kasvoilleen äkkisältään huiskahtanutta häntää. No, sietäisi sitä olla kiitollinen näin hyvin käyttäytyvälle tammalle!

17.01.2010, estevalmennus
Tänään järjestetty yksityinen estevalmennus ei sijoittunutkaan tavanomaiseen tapaan Paraatiponien omaan maneesiin, vaan vierailulla käytiin vähän kauempana toisen tallin tiloissa kattorempan takia. Rulla oli jokseenkin stressaantunut reissaamisesta paakkuisessa lumihangessa ahtaan trailerin kyydissä ja paikan päällä se vaikuttikin melko väsyneeltä ja ylikypsyneeltä koko touhuun. Alkutunnista sitä sai itselleen epätyypillisesti motivoida melko paljon keskittymään uuden paikan kyttäämisen sijasta itse tehtäviin, mutta heti kun valmentaja sai mikkinsä toimimaan ja kuski ryhdistäytyi selässä, alkoi lyyti kirjoittaa. Ratsastin tammaa vahvoilla ja selkeillä avuilla, mikä sai sen tiedostamaan jälleen paikkansa ja toimimaan hyvin nöyränä ja pehmeänä. Esteet nähdessään tamma sai olemukseensa ylimääräistä ryhtiä ja ensimmäiset pienet, alkuverryttelyyn kuuluvan ylitykset se suoritti sopivalla innokkaalla varmuudella. Tunnin kuluessa tehtäviä muokattiin ja rataa monimutkaistettiin, mutta Rulla pysyi luottavaisena eikä tohtinut lähteä vieraissa tiloissa mitään sooloilemaankaan. Se hyppäsi varmasti ja sopivan varovaisesti. Tyylipuhdas meininki sai valmentajalta paljon kehuja, mutta toiveeksi tulevaisuutta varten esitettiin enempi terävyys ja räjähtävyys. Rullasta kuulemma ei nähnyt sen antavan kaikkeaan. No, pidetään mielessä!

Yksityinen estevalmennus Venon luona, korkeushyppelyä ja uuden ennätyksen hakemista 15.01.10
Valmentajan kommentit tunnista kuuluivat seuraavasti: "Rulla-niminen welshneiti käveli rauhallisesti ympäri kenttää, hieman laiskan oloisena. Alottelimmekin tamman reippaalla herättelyllä kevyessä ravissa. Lämmittelimme jonkun aikaa volteilla ja taivutuksilla, tarkoituksena saada Rulla vetreäksi ja rennoksi. Alkaessani pystyttää pienimuotoista 80 sentin rataa, Rulla höristi korviaan ja reipastui silmiinnähtävästi. Tamma hyppäsi vauhdilla pari pystyestettä, kääntyi kolikon päällä ja hyppäsi notkeasti yli trippelin ja okserin. Se ei edes puuskuttanut mielestäni melko haastavan radan jälkeen, joten arvelin että voisimme nostaa puomeja. Seuraavaksi esteet olivatkin jo 90-100 senttisiä, mutta tämä tamma lensi niiden ylitse kuin leikiten. Tosin ensimmäisellä esteellä ratsastaja vähän epäröi jolloin Rulla ei nostanut jalkojaan tarpeeksi. Puomi kolahti mutta pysyi pidikkeissään. Tämä virhe ei enää toistunut, ja lopputunnista hyppäsittekin lähes 115 senttistä haastavaa rataa. Jäähdytellessä Rulla jaksoi vielä yrittää esteiden luokse tanssahdellen, mutta lopulta se rauhoittui.
Tämä tamma on mielestäni potentiaalinen esteratsu, joka ei koskaan tee samaa virhettä. Sitä paitsi: virheet johtuvat lähes aina kömpelöstä ratsastajasta! :)"

05.12.2009, estevalmennus
Rullan kanssa osallistuttiin tänään vaihteen vuoksi estevalmennukseen, joka sinänsä oli suurimmilta osin pelkkää kertausta tammalle. Olin oikeastaan pyytänyt valmentajan tallillemme antamaan vinkkejä nuorten ponien ratsastamiseen ja totuttamiseen erikoisesteisiin, mutta nyt kun tallityöntekijät ja hoitajat ottivat nuoret ponit menopeleikseen, minä valitsin Rullan nuorikoiden mukaan kertaamaan jo oppimaansa. Tunti aloitettiin verkkaisesti, alkuun haettiin hyvää tuntumaa sileällä ja keskityttiin ratsukon välisiin kemioihin. Ravissa suoritettiin muutamia taivutteluita avojen ja sulkujen avulla sekä suuria ympyröitä ponien vetreyttämiseksi. Siitä siirryttiin sitten hyppäämään alkuun pieniä verkkahyppyjä kaareville urille puomien avulla ja ilman. Verryttelyn jälkeen siirryttiin hyppäämään erikoisempia esteitä, muun muassa pientä muuria, monenkirjavasti koristeltuja kukka-asetelmia sekä rapisevalla pressulla muovattua normaalia pystyä, alkuun yksitellen ja lopulta vauhdikkaammin liikkuvalla tempolla. Kaikki oli Rullalle peruskauraa pressua lukuun ottamatta, mutta siitäkin se suostui yli sopivasti kannustettuna ja parin ensimmäisen kerran jälkeen se luopui myös liioitellun korkeasta ilma-varasta esteen ja jalkojensa välissä. Lopputunnista päästiin hyppäämään myös pientä rataa enemmän tai vähemmän yksitellen. Radalla oli muutama tiukka käännös sekä tietenkin mieletön määrä erilaisia erikoisesteitä, tötsiä ja puomeja menoa hankaloittamassa ja poneja hämmentämässä, mutta se oli matala ja tasaisesti kulkevalle Rullalle helppo nakki. Valmennus sujui rattoisasti ja hyvin loppuun asti.

02.12.2009, päiväkirjamerkintä
Rullan elämä on sujunut viime aikoina vähän vähemmällä liikunnalla. Talvi tekee tuloaan ja tammakin on kasvattanut jo melko muhkean karvan kylmää vastaan - mietinpähän tässä vain, että pitäisikö ihan varmuuden vuoksi vähän klipata sitä ja käydä vaikka muutamassa valmennuksessa näyttämässä, mistä puusta tämä tyttö on oikein veistetty. Kilpauran loputtua sen liikuttaminen on ollut aika rentoa ja löysää, vaikkakin lihaksia ylläpitävää, mutta olen varma, ettei muutama oikein räikeä, herättelevä ja terävä valmennuskerta tekisi lainkaan huonoa! Talvisin on kuitenkin tänne jumalan selän taakse todella vaikea saada ketään vääntäytymään, joten ehkä täytyy vain pitää silmät auki muualla järjestettävien valmennusten varalta.. En kuitenkaan tahdo, että Rullan taidot aivan kokonaan ruostuvat!

12.09.2009, estevalmennus
Allekirjoittanut on ollut viime aikoina hieman hukassa tahdin ja rytmin kanssa, joten tänään oli hyvä sauma osallistua estevalmennukseen. Valmentajaksi valikoitui erityisesti tahdikkuutta ja tasapainoa korostava opettaja, joten tiedossa oli antoisa tunti, josta revittiinkin sitten kaikki irti. Alkutunnista lähtien saimme hikoilla Rullan kanssa ravikavaleteilla ja puomeilla, ja jotta emme vahingossakaan pääsisi liian helpolla, oli laukkalämmittelyyn sisällytetty myös vaihtoja, jotka tuli suorittaa todella tarkasti määrätyissä kohdissa. Askelia sai laskea heti alkutunnista ja välillä lisätä ja koota radikaalisti, kun valmentaja päätti vaihtaa askelvälejä lennossa. Rulla tykkäsi alkuun hieman kyttyrää, mutta vaihtoi nirsoilun lopulta herkäksi, salamannopeaksi reagoinniksi. Kun lopulta päästiin hyppäämään, oli vuorossa tiukkoja sarjoja sekä erittäin pitkillä että hyvin lyhyillä väleillä, joista jälkimmäisistä oli tarjolla myös vanhaa kunnon innaria. Rulla käytti selkäänsä todella näppärästi ja antoi selkeästi kaikkensa varsinkin, kun estekorkeus innarilla nousi ja sitä sai suorittaa tarkasti kieli keskellä suuta. 7 Sarjat sujuivat sen jälkeen kuin vettä vaan ja kavaleteillakin tamma oli sitten niin ryhdikkäänä ja letkeänä! Tunti sujui hyvin ja siitä oli todellakin hyötyä. Loppuverryttelyksi lähdimme käppäilemään maastoon, kiipeämään parit mäet ja tallustamaan pellonreunaa pitkin takaisin tallille.

20.08.2009, päiväkirjamerkintä
Tänään Rullan ohjelmaan kuului pitkä ja raskas maastoreissu järven rannalle ja uimaan - se kuitenkin selvisi siitä kunnialla ja itse asiassa melko väsymättä, mikäli verrataan sitä mukaan lähteneeseen pulskaan shetlanninponitamma Viiviin. Reitille sisällytettiin paljon mäkiä, laukkasuoria, rauhallisia kävelyitä, kimurantteja ravipolkuja ja muutama maastoesteloikkakin - ja lopulta rannalle päästyämme oli ratsukolla molemminpuolinen hyvä fiilis! Tamma uskaltautui rannalla vielä uimaankin soutuveneen perässä, mikä tietenkin huipentui vedessä piehtarointiin. Kiva Rulla, mutta ei meikäläinen olisi halunnut kastua!
Kotimatka tallille sujui rauhallisesti Viivin ravatessa henkihieverissä rennon helposti ja laajoin liikkein liikkuneen Rullan perässä. No, ainakin Rullalle matka oli mieluinen! ;)

03.06.2009, päiväkirjamerkintä
Rullan vuosi tähän asti on sujunut hienosti ja asioita omaksi oppien - ensimmäinen laitumille lasku oli melkoista härdelliä, eikä ruohoon totuttautuminenkaan kovin helposti käynyt, kun tamma ei hiffannut, että niitä ruohonkorsia piti napsia poskeensa. Ja lopulta sen kahden minuutin ajaksi ruohon makuun päästyään se ei millään halunnut tulla takaisin talliin, pomppi vain joka suuntaan ja hirnui silmät pyörien!
Nyt tyttö on kuitenkin jo aikahevosen kokoinen ja ikäinen, ja se on pyöristynyt todella kauniisti laidunkauden aikana. Lihaksiakin on kasvateltu ihan rauhassa, ja uskoakseni tamma on varmaan laidunkauden lopussa kaikista kauneimmillaan ja sopusuhtaisimmillaan - kun saadaan vielä vähän kiristettyä noita mäkilenkkejä ja hölköttelyjä, saadaan tammalle oiva ja vahva lihaksisto, jonka päällä on vähän läskiäkin ja kauniin kiiltävä karva. Sitten tytsyä kelpaakin esitellä. ;)

04.02.2009, päiväkirjamerkintä
Rulla koki tänään varmaan elämänsä ensimmäisen kerran jotain kauheaa - ne kauan kohutut kuolaimet! Totta kai niitä rautapaloja liotettiin kuumassa vedessä huolellisesti ja voideltiin ties millä siirapeilla sillä aikaa, kun Rullamandeero sai purkaa suurimpia energioitaan maneesissa vapaana, kun Daisyä irtohypytettiin. Lopulta emä otettiin nätisti kiinni liinaan ja Voikukka tepsutti viereen totta kai kuin erityisestä pyynnöstä - vaan sitä seuraavaa operaatiota se ei oikein tajunnut. Yllättävän nopeasti, helposti ja kivuttomasti se antoi laittaa kuolaimet suuhunsa, mutta jonkin aikaa niitä pureksittuaan se pomppasi täyteen kiitopukkilaukkaan ja nakkeli niskojaan laukassa niin, että katsoin muutamaan otteeseen poloisen lentävän ympäri päin maneesin seinää!
Mutta olen varma, että superoppivainen Rulla vielä hiffaa kuolaimien tarkoituksen ja reagoi niihin vähemmän.. Teatraalisesti. Hiljaa hyvä tulee!

02.02.2009, päiväkirjamerkintä
Rulla kasvaa kohisten! Ja totta puhuen tamma muistuttaa aivan jääkarhun ja dromedaarin risteytystä tällä hetkellä.. Hömelö on aivan kadoksissa pitkien koipiensa kanssa, vaikka totta kai normaaliin liikkumiseen vaadittava koordinaatio on hallussa - loiki siinä vain reilussa metrin lumihangessa muun pikajunan lailla kiitävän lauman mukana. Ei ole pirpanalla helppoa, ei!
Neiti on omaksunut tallin tavat itselleen salamannopeasti - harjaaminen on superhauskaa, ruokinta-aikoina juostaan lumihangessa villisti ympyrää ja taluttaessa astutaan ihmisen tekemiin jalanjälkiin tarkasti. Kohta kakara saisi ottaa kuolaimet suuhunsa, tuumin vain tässä, mitähän se meinaa niistä tykätä..

05.12.2009, päiväkirjamerkintä
Pikku voikukkatyttö on vihdoin saanut nimenkin - tammana se nimettiin emän mallin mukaan Dryllrhiainiksi, joka tosin vääntyi helposti ihan vain Rullaksi, nimittäin nykyisen paksun varsavillansa kanssa se on melkoinen kääryle! ;) Rakkaalla lapsella on toki myös noin satamiljoonaa muuta nimeä, lyhyesti mainittuna esimerkiksi Lapanen, Takkutukka, Rääpäle, Pirpana, Hömelö, Voikukka..
Ja pikku-Rulla on aivan tavattoman utelias ja tomera pikkuneiti! Se on pienen silkkiturpansa tunkemassa jokaiseen koloon, kiipeämässä syliin kultakoipiensa kanssa ja seuraamassa jokaisen askelia uusiin koitoksiin - voi veikkoset, Rulla on ihana!

21.12.2008, päiväkirjamerkintä
Eilinen oli ehdottomasti yksi parhaita päiviä pitkiin aikoihin - silmäterätammani Daisyn tiineys saattoi osua hieman kyseenalaiseen vuodenaikaan, mutta se oli edennyt odotetusti ja vailla ongelmia, ja lopulta se pieni rääpäle päätti tulla masusta ulos vain neljä päivää ennen joulua! Ja saanen sanoa, Terrwyn-isoveikka sai maailman kauneimman pikkusiskon! Syntyessään märkänä vielä nimetön pirpana oli suhteellisen tumma, mutta on nyt jo seuraavaan päivään mennessä vaalennut ja pörhentynyt - ja ai että, se on voikko! Paras joululahja allekirjoittaneelle koskaan! Tämä jää ehdottomasti kotiin kasvamaan ja ihmettelemään maailman menoa..

    Kilpailut

Rullalla kilpaillaan pääpainoisesti ERJn alaisissa kilpailuissa. Huomaathan, että kalenteriin merkitään vain sijoitukset ja voitot?

Sijoituksia: 60 kpl

06.02.09, ERJ, 110 cm : 04/40
06.02.09, ERJ, 110 cm : 04/40
06.02.09, ERJ, 120 cm : 03/40
08.02.09, ERJ, 100 cm : 07/50
09.02.09, ERJ, 100 cm : 03/50
12.02.09, ERJ, 110 cm : 03/50
13.02.09, ERJ, 100 cm : 07/50
15.02.09, ERJ, 110 cm : 03/50
20.07.09, ERJ, 110 cm : 07/50
25.07.09, ERJ, 100 cm : 05/40
01.08.09, ERJ, 100 cm : 07/100
01.08.09, ERJ, 110 cm : 03/100
02.08.09, ERJ, 110 cm : 09/100
02.08.09, ERJ, 110 cm : 01/100
04.08.09, ERJ, 110 cm : 05/100
17.07.09, ERJ, 100 cm : 01/50
19.08.09, ERJ, 100 cm : 04/40
22.07.09, ERJ, 100 cm : 05/40
23.07.09, ERJ, 100 cm : 01/40
21.08.09, ERJ, 100 cm : 04/80
22.08.09, ERJ, 100 cm : 06/80
25.08.09, ERJ, 100 cm : 08/80
20.08.09, ERJ, 100 cm : 06/50
21.08.09, ERJ, 100 cm : 04/50
24.08.09, ERJ, 100 cm : 04/50
15.08.09, ERJ, 100 cm : 06/100
16.08.09, ERJ, 100 cm : 08/100
17.08.09, ERJ, 110 cm : 04/100
18.08.09, ERJ, 100 cm : 05/100
18.08.09, ERJ, 110 cm : 09/100
18.08.09, ERJ, 110 cm : 02/100
19.08.09, ERJ, 100 cm : 09/100
20.08.09, ERJ, 110 cm : 05/100
21.08.09, ERJ, 100 cm : 08/100
21.08.09, ERJ, 110 cm : 09/100
28.08.09, ERJ, 100 cm : 01/100
30.08.09, ERJ, 100 cm : 09/100
01.09.09, ERJ, 100 cm : 08/100
01.09.09, ERJ, 100 cm : 01/100
23.08.09, ERJ, 100 cm : 04/50
04.09.09, ERJ, 100 cm : 07/50
29.08.09, ERJ, 100 cm : 02/30
31.08.09, ERJ, 100 cm : 03/50
01.09.09, ERJ, 100 cm : 07/50
04.09.09, ERJ, 100 cm : 04/50
05.09.09, ERJ, 110 cm : 07/50
11.11.09, ERJ, 100 cm : 04/60
07.11.09, ERJ, 110 cm : 04/80
10.11.09, ERJ, 100 cm : 05/80
12.11.09, ERJ, 100 cm : 04/50
14.11.09, ERJ, 100 cm : 01/50
15.11.09, ERJ, 100 cm : 03/50
16.11.09, ERJ, 100 cm : 03/50
16.11.09, ERJ, 100 cm : 07/50
22.11.09, ERJ, 100 cm : 03/100
18.11.09, ERJ, 100 cm : 01/17
27.11.09, ERJ, 100 cm : 03/40
28.11.09, ERJ, 100 cm : 02/40
30.11.09, ERJ, 100 cm : 05/40
28.11.09, ERJ, 100 cm : 06/60

 

Dryllrhiain Dawn on virtuaalihevonen.
Kuvat © M. Peel ja A. Booth
Kaiken muun materiaalin © dani 2013, ellei toisin ole mainittu. Kopiointi kielletty!